THL:n tutkimus paljastaa: Koronan vasta-aineet säilyvät ainakin neljä kuukautta – "Vakavan taudin seurauksena muodostuu voimakkaampi immuunivaste"

Koronan vasta-aineet säilyvät koronainfektion sairastaneilla ainakin neljä kuukautta. THL:n perhetutkimuksessa vasta-aineita löytyi jokaiselta tartunnan saaneelta. Yllättävää oli, että sairastuneiden joukossa oli yhtä paljon lapsia kuin aikuisia. Tutkimus myös vahvisti, että samassa perheessä kaikki eivät sairastu.

THL käynnisti viime keväänä vasta-ainetutkimukset koronaan sairastuneiden perheissä. Tänään julkaistun tulokset ovat rohkaisevia, kertoo tutkimuspäällikkö Merit Melin.

– Tutkimus osoittaa, että hyvin suurelle osalla koronavirustartunnan saaneista muodostuu immuniteettia. Varsinkin neutraalit vasta-aineet kertovat siitä, että myös suojaavaa immuniteettia todennäköisesti on.

Vasta-aineiden seurantatutkimuksessa on mukana 39 perhettä, joista ainakin yksi oli saanut koronatartunnan, yhteensä henkilöitä oli 129.

– Tulosten perusteella voidaan sanoa, että vasta-aineet koronaviruksen sairastaneilla kestävät ainakin neljä kuukautta. Tämä on hyvä uutinen, koska maailmalla on ollut tietoja siitä, että ne eivät kestäisi niinkään kauan, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Kaikki perheessä eivät sairastu

Tutkimus vahvistaa samalla, että infektio ei välttämättä tartu kaikkiin perheenjäseniin, vaikka yksi perheessä sairastuisi.

– Noin puolet oli saanut vasta-aineita, mikä tarkoittaa, että he ovat tavalla tai toisella kohdanneet viruksen niin, että elimistö on herännyt suojaamaan ihmistä, Ylilääkäri Nohynek toteaa. 

– Se on mielenkiintoista, koska ajattelisi, että pienissä tiloissa oltaessa kaikki saisivat tartunnan, mutta näin ei suinkaan ole. Tämä kertoo siitä, että ihmiset ovat erilaisia. Paljon tarvitaan vielä lisäästietoa siitä, mikä tähän vaikuttaa, Nohynek jatkaa.

Lapset sairastuvat yhtä usein

Sen sijaan tutkimus kumoaa väitettä siitä, että lapset sairastaisivat koronaa aikuisia vähemmän.

– Jos perheessä oli koronavirustartunta, lapsilla oli yhtä suuri todennäköisyys saada tartunta kuin aikuisillakin, tutkimuspäällikkö Melin kertoo vasta-ainetutkimuksen tuloksista.

Tutkimus vahvisti kuitenkin havaintoja siitä, että lapset selviävät usein koronatartunnasta oienemillä oireilla.

– Lapsilla tartunta on useammin oireeton tai hyvin lieväoireinen. Kun tauti on lieväoireisempi ja virusta on vähemmän, lapsilla myös tartuttavuus voi olla vähäisempää kuin aikuisilla, Melin toteaa.

Voimakkaammasta taudista syntyy enemmän vasta-aineita

THL:n perheissä tehty vasta-ainetutkimus vahvisti samalla myös aiempia tutkimuksia siitä, että taudin sairastamisen muodolla on väliä.

– Jo aiemmin on nähty, että vakavan taudin seurauksena muodostuu voimakkaampi immuunivaste ja korkeammat vasta-ainepitoisuudet. Tässä THL:n tutkimuksessa valtaosa osallistujista oli saanut tartunnat siten, että oireet olivat lieviä. Noin 15 prosenttia oli oireettomia.

– Vakavan taudin saaneita oli niin pieni osa, että tilastollista vertailua ei voi tehdä, mutta se trendi näkyi, että vakavamman taudin sairastaneilla on korkeammat vastaainepitoisuudet. Ja silloin ne myös mahdollisesti säilyvät pidempään, Melin sanoo.

Mikä on tilanne puolen vuoden kohdalla?

Vielä ei siis tiedetä, mitä vasta-aineille ajan kuluessa käy ja kuinka pitkään ne ehkä suojaavat koronatartuntaa vastaan. Tutkimusaikana ne olivat kuitenkin laskeneet tutkituilla.

– Neljän kuukauden seurannan aikana vastaainepitoisuudet ovat laskeneet. Ne ovat noin puolittunet siitä, mitä ne olivat huipussaan. Mutta neljän kuukauden kohdalla on edelleen vasta-aineita, sekä virusta tunnistavia että sitä neutraloivia.

Tutkimus siis jatkuu edelleen ja seuraavaksi katsotaan, mikä sairastaneiden vasta-ainetilanne on puolen vuoden kohdalla.

THL:n ylilääkäri toivoo perheiden pysyvän mukana tutkimuksessa. 

– Tämä on meille hyvin arvokas ryhmä ihmisiä, joissa voimme tukia sitä, miten luonnoninfektio etenee ja millä tavalla vasta-aineet kestävät. Ovatko vasta-aineet suojaavia ja tuleeko uusintainfektioita?

– Tämä kaikki on hyvin tärkeää myös sille, että ymmärrämme, miten rokotteet tulevat toimimaan. Toivehan on se, että rokotteet antaisivat vielä pidemmän suojan kuin luonnoninfektio, mutta tätäkään me emme vielä tiedä, Nohynek sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat