Epäiletkö sairastaneesi koronan keväällä? Vasta-ainetestikään ei välttämättä kerro totuutta – "Ei ole niin luotettavaa tutkimustietoa"

Moni keväällä flunssan sairastanut saattaa vieläkin miettiä, oliko kyseessä korona, etenkin jos kärsii jälkioireista kuten väsymyksestä, päänsärystä, lihassärystä tai sahaavasta kuumeilusta. Vasta-ainetestejä otetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Testiin pitää olla aina lähete.

Tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:ltä kertoo, että koronan vasta-aineet alkavat näkyä yleensä muutama viikko sairastumisen jälkeen. Joillakin vasta-aineita ei kuitenkaan näy testissä lainkaan.

– Vasta-aineita on mitattavissa keskimäärin 2–3 viikon jälkeen tartunnasta. Noin kuukausi tartunnasta vasta-aineiden määrä on huipussaan ja silloin ne pystytään kaikkein herkimmin toteamaan.

Seuraavien kuukausien aikana vasta-aineiden määrä alkaa laskea, kunnes saavuttaa tason, jolla pysyy pidemmän aikaa.

– Osalla vasta-aineet voivat laskea niin mataliksi, etteivät en ole enää mitattavissa testeillä. Pienellä osalla vasta-aineita ei kehity lainkaan.

Immuniteetistä ei vielä varmuutta

Hyöty vasta-ainetestin ottamisesta on lähinnä oman tiedonhalun tyydyttäminen. Kerran sairastettu korona ei välttämättä anna pitkäaikaista immuniteettia. Koska tutkimustieto taudin tuottamasta suojasta on vielä rajallista, pitää kerran sairastaneen toistaiseksi noudattaa yleisiä suojaustoimia samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin.

– Vasta-aineita muodostuu suurimmalle osalle tartunnan saaneista, mutta tällä hetkellä ei ole tutkimustietoa siitä, suojaavatko vasta-aineet uudelta tartunnalta, ja kuinka pitkään suoja mahdollisesti säilyisi. Eli ei ole niin luotettavaa tutkimustietoa, että sen perusteella voitaisiin ohjata ihmisiä käyttäytymään toisin kuin yleisissä ohjeissa.

Yksityiset lääkäriasemat tarjoavat vasta-ainetestejä, jos oireiden perusteella on syytä olettaa henkilön sairastaneen koronan tai jos hän on altistunut tartunnalle. Yksityisellä puolella testi maksaa noin 100 euroa. Melin kertoo myös julkisen sektorin, eli sairaanhoitopiirien, tekevän vasta-ainetestejä erikoissairaanhoidon tarpeisiin.

Lue myös: Vasta-ainetesti kertoi, että helsinkiläisnainen oli sairastanut koronan – silti niitä ei suositella tavalliselle tallaajalle: "Immuniteetin kestoa ei pystytä vielä tarkemmin sanomaan"

Toinen aalto lisää tietoa myös vasta-aineista

Testien luotettavuus vaihtelee suuresti.

– Monet kaupallisista toimijoista kertovat nettisivuillaan, mitä testejä heillä käytetään ja mikä on testin arvioitu tarkkuus vasta-aineiden tunnistamisessa. Testiä voi pitää hyvin tarkkana, jos tarkkuus on yli 99 prosenttia.

Joskus testi saattaa antaa väärän tuloksen. Se saattaa tunnistaa koronavirusta muistuttavia vasta-aineita, jotka eivät ole kuitenkaan syntyneet covid-19-tautia aiheuttavan viruksen seurauksena. Melin kertoo, että väestötasolla Suomessa vasta hyvin pienellä osalla on uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttamia vasta-aineita. 

– Ymmärrys siitä, kuinka vasta-aineet ja immuniteetti säilyvät, kasvaa koko ajan. Toisen aallon myötä saamme varmasti lisää tietoa siitä, suojaako aikaisemmin sairastettu tauti tartunnalta. Sen myötä opittaneen myös, millainen vasta-ainepitoisuus voisi suojata uudelleen sairastumiselta.

Lue myös: THL julkaisi uudet vasta-ainetestitulokset – positiivisten näytteiden osuus edelleen matala