Osa koronan keväällä 2020 sairastaneista ei saa edes vasta-ainetestillä selville, onko sairastanut koronan. Vasta-ainetta ei välttämättä kehity kaikille ja toisaalta testit saattavat antaa myös vääriä tuloksia.
Moni keväällä flunssan sairastanut saattaa vieläkin miettiä, oliko kyseessä korona, etenkin jos kärsii jälkioireista kuten väsymyksestä, päänsärystä, lihassärystä tai sahaavasta kuumeilusta. Vasta-ainetestejä otetaan sekä julkisella että yksityisellä puolella. Testiin pitää olla aina lähete.
Tutkimuspäällikkö Merit Melin THL:ltä kertoo, että koronan vasta-aineet alkavat näkyä yleensä muutama viikko sairastumisen jälkeen. Joillakin vasta-aineita ei kuitenkaan näy testissä lainkaan.
– Vasta-aineita on mitattavissa keskimäärin 2–3 viikon jälkeen tartunnasta. Noin kuukausi tartunnasta vasta-aineiden määrä on huipussaan ja silloin ne pystytään kaikkein herkimmin toteamaan.
Seuraavien kuukausien aikana vasta-aineiden määrä alkaa laskea, kunnes saavuttaa tason, jolla pysyy pidemmän aikaa.
– Osalla vasta-aineet voivat laskea niin mataliksi, etteivät en ole enää mitattavissa testeillä. Pienellä osalla vasta-aineita ei kehity lainkaan.
Immuniteetistä ei vielä varmuutta
Hyöty vasta-ainetestin ottamisesta on lähinnä oman tiedonhalun tyydyttäminen. Kerran sairastettu korona ei välttämättä anna pitkäaikaista immuniteettia. Koska tutkimustieto taudin tuottamasta suojasta on vielä rajallista, pitää kerran sairastaneen toistaiseksi noudattaa yleisiä suojaustoimia samalla tavalla kuin kaikkien muidenkin.