Syksyn influenssakausi voisi pahimmassa tapauksessa synnyttää uusia virusmuunnoksia.
Kuudelta turkistarhalta Suomessa on löydetty erityisen huolestuttavia H5N1-lintuinfluenssaviruksen mutaatioita, kertoo Ruokaviraston tutkimusprofessori Tuija Gadd.
– Mutaatio edesauttaa viruksen lisääntymistä nisäkässoluissa, mutta tästä on vielä matkaa siihen, että lintuinfluenssa tarttuu ihmisiin, Gadd sanoo.
Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoivat lintuinfluenssatilanteesta yhteisessä tiedotustilaisuudessa torstaina.
Ruokaviraston eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin osastonjohtaja Terhi Laaksonen sanoo, että epidemian akuutein vaihe on rauhoittunut. Virastolla ei ole tiedossa tarhoja, joilla lintuinfluenssatartunnat olisivat alkaneet elokuussa. Tilannetta auttaa muun muassa se muuttolinnut, erityisesti naurulokit, ovat poistuneet turkistarhojen alueelta.
THL:n yksikön päällikön Anna Katzin mukaan riski viruksen tarttumisesta ihmiseen on hyvin pieni. Suomessa on testattu lintuinfluenssan varalta 114 altistunutta ihmistä, mutta tapauksia ei ole todettu.
Maailmanlaajuisesti vuoden 2003 jälkeen tapauksia on havaittu 878 ihmisellä, joista tautiin on kuollut 458. Yleensä sairastuneet ovat olleet hyvin tiiviissä kontaktissa sairastuneisiin lintuihin.
– Riski on Suomessa hyvin pieni. Ei se virus ohi lentävästä lokista tartu, Katz sanoo.
Tautisuojaus ei riittävää
Katzin mukaan riski tartunnasta on kuitenkin olemassa, jos suojaustoimet pettävät. Hän kertoo, että nykymuodossaan turkistarhojen bioturvallisuustoimet eivät ole olleet riittäviä eivätkä ihmisille terveysturvallisia. Bioturvallisuus tarkoittaa tautisuojaustoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että eläimille ei tule tartuntoja eläintilan ulkopuolelta eivätkä eläinten tartunnat leviä tilalla tai sen ulkopuolelle.
– On tarhoja, joilla suojautuminen ei ole ollut riittävää. Esimerkiksi suojien hankintaa tarhoilla on helpotettu, kertoo Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä.
Osastonjohtaja Laaksosen mukaan tarhoilla on ollut ongelmia muun muassa siinä, että linnut pääsevät lentämään sisälle varjotaloihin. Turkistarhausala on hänen mukaansa alkanut ohjeistamaan kiitettävästi turkistarhaajia.
– Asia on varmasti parantunut, mutta varmaan vasta kartoituksemme jälkeen pystymme sanomaan tarkemmin, kuinka laajasti puutteita on, Laaksonen sanoo.
Ruokavirasto on kertonut aiemmin, että kaikki Suomen turkistarhat tarkastetaan lintuinfluenssan varalta. Tarkastukset aloitetaan syyskuun alussa minkkitarhoista.
Laaksonen kertoo, että syksyllä tehtävien kartoitusten jälkeen turkistarhoja aletaan valvoa säännöllisesti. Tämä koskee kaikkia Suomen turkistarhoja. Valvonnoissa otetaan näytteitä turkiseläimistä ja tarkastetaan tautisuojausta. Laaksonen ei vielä osaa sanoa, kuinka säännöllistä valvonnasta tulee.
Hän pitää uutta käytäntöä hyvänä.
– Jatkossa pitää voida paremmin estää, ettei tule samanlaisia turkistarhaepidemioita.
Turkistarhojen tautisuojausta ei ole hänen mukaansa aiemmin valvottu säännöllisesti. Sitä on tehty muun muassa eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä.
– Niitäkään ei ole ollut kovin paljon lukumäärällisesti.
Ruokavirasto: lintuinfluenssa edelleen lintujen virus, mutta tartuntariski lemmikkeihin olemassa:
1:18
Virusmuunnoksen syntymien pyritään estämään
THL:n yksikön päällikön Katzin mukaan syksyn influenssakautena ihmisen ja linnun influenssaviruksen voivat tarttua minkkiin ja muihin turkiseläimiin samanaikaisesti. Se taas voi aiheuttaa uusien virusmuunnosten nopean syntymisen. Useat aiemmat influenssapandemiat ovat syntyneet juuri tällä tavoin.
Tällaisen muunnoksen syntymisen riskiä on Katzin mukaan lähes mahdoton arvioida.
– Tämä on juuri se tilanne, joka pyritään estämään.
Katz sanoo, että THL suosittelee erityisesti tiloilla työskenteleville rokotuksen ottamista kausi-influenssaa vastaan.
Eläinlääkäreitä liian vähän
Syksyllä tehtävässä turkistarhojen seurannassa tutkitaan kaikki Suomen noin 130 minkkitarhaa. Tavoitteena on, että minkkitarhat on tarkastettu lokakuun loppuun mennessä.
Näytteitä otetaan yhteensä noin 3 900 eläimeltä, ja tautisuojausta tarkastetaan erityisesti lintujen torjunnan osalta.
Minkin ylähengitysteissä on reseptoreita, jotka sitovat sekä ihmisten että lintujen influenssaviruksia. Tämän vuoksi minkit ovat alttiita saamaan tartunnan influenssaviruksesta.
Haasteena on kuitenkin se, että tarhat sijaitsevat suurelta osin Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, eikä alueiden virkaeläinlääkärien määrä riitä tarhojen nopeaan kartoitukseen. Ruokaviraston osastonjohtaja Laaksonen kertoo, että haussa onkin vapaaehtoisia eläinlääkäreitä muilta alueilta.
Näin laajalla kartoituksella on vaikutusta muuhun eläinlääkintähuoltoon, Laaksonen sanoo.
– Eläinsuojelutarkastuksia jää tekemättä ja eläinlääkäripalvelujen saatavuus voi heiketä, erityisesti kiireettömien eläinpotilaiden hoitaminen. Tämä minkkien aiheuttama terveysuhka ihmisille katsotaan niin vakavaksi, että priorisointi on tehtävä.
Tarkoituksena on tutkia myöhemmin myös kettu- ja supikoiratarhat. Tutkimukset tehdään virologian turvalaboratoriossa Helsingin Viikissä.