Lintuinfluenssa on levinnyt Suomessa hurjaa vauhtia, mikä on herättänyt suomalaisissa ymmärrettävästi kysymyksiä ja huolta.
Lintuinfluenssasta on uutisoitu tiuhaan heinäkuun aikana. Eikä vain meillä Suomessa vaan myös Norjassa kuolleista linnuista otetut kuvat ovat hätkähdyttäviä.
Katso video jutun keskivaiheilla: Mitä tehdä, jos koira haistaa tai syö kuollutta lintua? Asiantuntija listaa oireet, joita kannattaa tarkkailla!
Koska tauti on levinnyt poikkeuksellisen nopeasti, kansalaisten keskuudessa on herännyt paitsi huolta myös paljon kysymyksiä.
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu sanoo MTV Uutisille, että virasto ja sen asiantuntijat saavat päivittäin yhteydenottoja lintuinfluenssaan liittyen.
Siksi kokosimmekin tähän artikkeliin keskeisimmät tiedot lintuinfluenssaan ja Suomen tautitilanteeseen liittyen.
H5N1 – mikä se on?
Suomessa on todettu usealla paikkakunnalla kesä-heinäkuussa H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa.
Ruokavirastossa eläinten terveyden ja hyvinvoinnin osastojohtajana työskentelevän Terhi Laaksosen mukaan lintuinfluenssa on monimuotoinen virus, joka on tyypillinen vesilinnuille.
Aiemmin lintuinfluenssaa esiintyi lintulajeissa kausiluontoisesti – siis aivan kuin ihmisten kausi-influenssa.
– H5N1-kantaa on jo parinkymmenen vuoden ajan maailmalla todettu ja se on jonkin verran luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia aiheuttanut, hän kertaa.
Sittemmin taudin kausiluonteisuus on Laaksosen mukaan lieventynyt ja tautia todetaan linnuissa jatkuvasti.
– Parin viimeisen vuoden aikana se on levinnyt aika laajasti luonnonvaraisiin lintuihin ja sitä on esiintynyt lajeilla, jotka eivät ole siihen aiemmin sairastunut.
– Tutkijatkaan eivät tiedä syytä sille, miksi juuri tämä kanta on niin voimakkaasti linnuilla lisääntynyt, Laaksonen toteaa MTV Uutisille.
Missä päin Suomea lintuinfluenssaa esiintyy?
Lintuinfluenssa on herättänyt Suomessa huolta etenkin Pohjanmaalla, missä järven rannalta on löytynyt sadoittain kuolleita lokkeja.
Lue lisää: Lintuinfluenssa on levinnyt jo turkistiloille – kuolleita lokkeja löytynyt usean pohjalaisjärven rannalta
Etenkin naurulokeissa havaittu tauti onkin levinnyt Suomessa siinä määrin, että Ruokavirasto on laajentanut lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä taudin leviämisen torjumiseksi.
Uusi laajennettu tartuntavyöhyke kattaa nyt Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Tartuntavyöhykkeellä siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen pitäminen ulkona on kielletty. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.
|
Millä lajeilla tautia esiintyy?
Suomessa lintuinfluenssaa on todettu etenkin lokkilinnuissa. Laaksosen mukaan Suomessa ja muualla Euroopassa lintuinfluenssa on viime aikoina aiheuttanut poikkeuksellisen paljon joukkokuolemia etenkin naurulokeissa.
Vaikka sana joukkokuolema kuulostaa hurjalta, lintuinfluenssa ei ole kaikille lintulajeille vaarallinen tauti. Laaksosen mukaan joillakin lajeilla on tautia vastaan vastustuskykyä, jonka ansiosta ne voivat olla täysin oireettomia.
– Jotkut lintulajit ovat puolestaan todella herkkiä sairastumaan, esimerkiksi siipikarjasta kana ja broileri. Luonnonvaraisissa linnuissa alttius sairastumiselle vaihtelee lajeittain, hän kertaa.
Lokkien lisäksi Suomessa lintuinfluenssaa on todettu ainakin kalatiiroilla ja haahkoilla.
Lintuinfluenssaa on todettu myös joissakin luonnonvaraisissa nisäkkäissä, kuten ketuissa, ilveksissä ja saukoissa.
Lisäksi tautia on todettu Ruokaviraston mukaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Tähän mennessä lintuinfluenssatartunta on todettu 14 turkiseläintilalla.
Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun lintuinfluenssaa on todettu Suomessa nimenomaan turkiseläimellä.
Lue lisää: Turkiseläimillä todettu lintuinfluenssa saanut uuden määritelmän – oikeuttaa ryhtyä toimenpiteisiin tartunnan hävittämiseksi
Lue myös: Ruokavirasto valmistautuu lintuinfluenssan torjuntaan turkiseläintiloilla
Voiko kissa tai koira sairastua lintuinfluenssaan?
Koska lintuinfluenssaa on todettu turkiseläimillä, lemminkin omistajat saattavat pohtia voiko lintuinfluenssa tarttua esimerkiksi kissaan tai -koiraan.
Laaksosen mukaan mahdollisuus on olemassa, vaikkakin lemmikkieläimissä lintuinfluenssatapaukset ovat harvinaisia.
– Periaatteessa lintuinfluenssa voi tarttua koiraan tai kissaan, jos ne syövät luonnosta löytämiään kuolleita lintuja.
– Koira on aika vastustuskykyinen. Kissa saa herkemmin tartunnan, mutta se on niilläkin harvinainen, Laaksonen vakuuttaa.
Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu sanoo MTV Uutisille, että lemmikkieläinten ulkoiluttajilla ei ole syytä huoleen, vaikkakin kissoja ja koiria lenkittäessä kannattaa olla tarkkana.
– Lemmikkieläimet kannattaa pitää erossa kuolleista linnuista, hän kiteyttää.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
5:09
Voiko tauti tarttua ihmiseen, esimerkiksi linnun ulosteen kautta?
Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Se on siis epätodennäköistä, mutta mahdollista.
– Tartunta vaatii lähikosketuksessa kuolleeseen tai sairastuneen lintuun tai niiden ulosteeseen ja muihin eritteisiin, Laaksonen sanoo MTV Uutisille.
Entä, jos esimerkiksi torikahvia nauttiessaan saakin lokin ulostetta päällensä, täytyykö huolestua? Ruokaviraston Sirpa Kiviruusu sanoo, että luonnonlintujen uloste voi tartuttaa muita lintuja, mutta ei helposti ihmistä.
– Ihmiselle riittää peseytyminen saippualla ja vedellä. Tietenkään linnun eritteillä likaantunutta ruokaa ei pidä syödä, Kiviruusu sanoo.
Suomessa lintuinfluenssan ei ole ainakaan toistaiseksi todettu tarttuneen eläimestä ihmiseen, mutta maailmalla tapauksia on jonkin verran nähty.
– Maailmalla nämä tapaukset on todettu yleensä siipikarjatyöntekijällä. Tartunta voi olla lievä- tai vakavaoireinen, Laaksonen puolestaan tietää kertoa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Voiko lintuinfluenssasta tulla maailmanlaajuinen pandemia, kuten koronaviruksesta?
Laaksosen mukaan lintuja ei pidetä pandemian kannalta vaarallisena. Pandemian riski kuitenkin lisääntyy, jos tartunta alkaa levitä laajemmin lintulajeista nisäkkäisiin, joissa taas virus voi edelleen muuntua virukseksi, joka tarttuu myös ihmiseen.
Lintuinfluenssan kantaa tai mutaatiota, joka tarttuisi nisäkkäästä ihmiseen ja ihmisestä toiseen, ei kuitenkaan ole toistaiseksi todettu.
Kansainväliset terveysjärjestöt kuten WHO ja ECDC (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) seuraavat Suomen tilannetta yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.
– Asiantuntijat pitävät epätodennäköisenä, että lintuinfluenssa muuntuisi ihmiseen tarttuvaksi. Se on epätodennäköistä, mutta mahdollista, ja siksi seurantaa tehdään tarkasti.
Lue myös: Näin Korkeasaaressa varaudutaan lintuinfluenssaan – eläinlääkäri: "Taudin leviäminen olisi katastrofaalinen tilanne"
Mitä tehdä, jos näen kuolleen linnun?
Sekä Laaksonen että Kiviruusu Ruokavirastosta sanovat, että tavallisen luonnossa liikkujan ei kannata koskea kuolleisiin lintuihin ilman asianmukaista suojausta.
Eläviin lintuihin kannattaa niin ikään pitää etäisyyttä, sillä esimerkiksi lintujen syöttämiseen kädestä liittyy kampylobakteeri- ja salmonellariski.
Samaisen riskin takia lintujen ulosteita ja muita eritteitä kannattaa välttää.
Yksittäisistä kuolleista linnuista ei tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Jos taas kuolleita lintuja on samalla alueella enemmänkin, löydöstään kannattaa ilmoittaa eteenpäin, siis paikalliseen virkaeläinlääkäriin, joka voi tarvittaessa ottaa näytteitä kuolleista linnuista esimerkiksi juuri lintuinfluenssan todentamiseksi.
Mikäli yksittäiseen kuolleeseen lintuun törmää omistamallaan maalla, sen voi hävittää hautaamalla sen maahan vähintään noin 40 sentin syvyyteen. Muualla yksittäisen linnun voi Kiviruusun mukaan laittaa sekajätteen sekaan. Lintua hävittäessä kannattaa suojautua, esimerkiksi kaksinkertaisella muovipussilla tai käsinein.
10:07
Katso Terhi Laaksosen haastattelu kokonaisuudessaan tältä videolta!