Tuore tutkimustulos vahvistaa, että Oxfordin yliopistossa kehitetty rokote saa aikaan immuunivasteen. THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek pitää tulosta hyvänä uutisena, mutta lisää testausta tarvitaan.
Jos rokote lopulta osoittautuu riittävän tehokkaaksi ja turvalliseksi, se saa lääkeviranomaisten hyväksynnän, jonka jälkeen se voidaan ottaa käyttöön myös Suomessa.
Oxfordin yliopiston suunnitteleman koronavirusrokotteen ensimmäisen ja toisen vaiheen tutkimustulokset ovat osoittaneet, että rokotetta saaneiden elimistö kehitti vasta-aineita.
Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan yhteistyönä syntyneen rokotteen tutkimustuloksista raportoitiin maanantaina lääketieteen alan The Lancet -lehdessä.
Rokotetta tutkittiin tuhannen henkilön koeryhmällä, josta puolet sai tutkimusrokotetta ja puolet vertailurokotetta.
Rokote sekä estää viruksen pääsyä soluihin että tuhoaa niitä soluja joihin virus on jo päässyt
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek selvitti MTV Uutisille, mitä tulokset tarkoittavat.
– Ensimmäisen ja toisen vaiheen tulokset osoittavat, että rokote sai aikaan veressä kiertäviä vasta-aineita sekä solusitoista immuniteettia, Nohynek sanoo.
Se tarkoittaa, että vasta-aineet estävät viruksen pääsyn ihmisten soluihin. Solusitoisuus tarkoittaa puolestaan sitä, että rokotteella on kyky tunnistaa ja tuhota soluja, joihin virus on jo päässyt. Siten solusitoinen immuniteetti estää viruksen lisääntymistä, jos virus on jo päässyt soluun.