Toimiva koronavirusrokote voi olla jo syksyllä valmis – miksi Suomessa arvioidaan, että rokote olisi myynnissä aikaisintaan ensi vuoden lopulla?

7:50
Katso yllä oleva video: Koronarokote voi olla saatavilla jo vuoden loppuun mennessä, arvioi Suomen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja

Ensimmäinen koronavirusrokote saattaa valmistua jo syyskuussa. Silti Suomessa sosiaali- ja terveysministeriössä ei uskota, että rokote lopettaisi koronapiinaa vielä ensi vuonnakaan.

Katso yllä oleva video: Koronarokote voi olla saatavilla jo vuoden loppuun mennessä, arvioi Suomen Rokotetutkimuskeskuksen johtaja.

Maailman terveysjärjestö WHO:n 5. toukokuuta päivätyssä luettelossa on jo reilusti yli sata rokotehanketta, joista kahdeksan on edennyt kliinisiin tutkimuksiin. Niitä siis testataan jo ihmisillä.

Näistä suoranaisen loikan on tehnyt Oxfordin yliopiston uutta teknologiaa hyödyntävä hanke. Tutkijaryhmän johtaja Sarah Gilbert arvioi huhtikuun alkupuolella Times-lehden haastattelussa, että rokote toimii 80 prosentin todennäköisyydellä, ja se voisi olla valmis jo syyskuussa.

Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila arvioi huhtikuun lopulla eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa, että koronavirusrokotteen saamisessa oletetaan menevän vähintään vuosi.

Ensimmäisten ihmiskokeiden käynnistymisestä kuluu arviolta 1,5–2 vuotta siihen, että rokotteelle voidaan myöntää myyntilupa, STT:n pyytämässä Varhilan lausunnossa huomautetaan.

Lisäksi aikaa vievät muun muassa valmistuskapasiteetin muokkaaminen suurille tuotantomäärille ja immuniteetin muodostuminen.

Hallituksen päätöksenteon tueksi valmistuneessa Martti Hetemäen työryhmän raportissa kerrotaan, että toiveikkaimpienkin arvioiden mukaan rokotetta joudutaan todennäköisesti odottamaan vuosia eikä sen onnistuneesta kehittämisestä ole takeita.

"Yllätyksiä voi tulla"

Uuden rokotteen kehittäminen vie yleensä kymmenkunta vuotta ja maksaa satoja miljoonia.

Muun muassa uusien teknologioiden ansiosta kehitystyössä voidaan nyt edetä huomattavasti nopeammin, ehkä jopa 12–18 kuukaudessa.

Mikä sitten on syynä varovaisiin viranomaisarvioihin? Asiaa kommentoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.

Hän huomauttaa, että nopeasta kehitystyöstä huolimatta kliinisiin tutkimuksiin menee aikaa, jotta voidaan osoittaa, että rokote on riittävän turvallinen ja tehokas.

– On myös olemassa vaihtoehto, että yksikään kehitteillä olevista rokotteista ei osoittaudu joko riittävän turvalliseksi tai tehokkaaksi. Kyseessä on täysin uusi virus, jonka taudinaiheuttajamekanismeja, suojan syntymistä ja kestoa ei vielä tunneta kovin hyvin.

Hetemäen ryhmän raportissa todetaan myös, että vaikka turvallinen ja tehokas rokote saataisiin kehitettyä poikkeuksellisen nopeasti esimerkiksi 1–2 vuodessa, rokotetta pitäisi saada valmistettua ennätysmääriä, jotta se riittäisi koko maailmalle.

– Rokotetuotantokapasiteetti on maailmassa rajallinen, ja on odotettavissa, että niissä maissa, joissa sitä on, kapasiteetti varataan omille kansalaisille ainakin siihen asti, että oman maan tarpeet on varmistettu, raportissa sanotaan.

Oxfordin tutkijaryhmä kertoi vapunaattona saavansa lääkeyhtiö AstraZenecan yhteistyökumppanikseen rokotteen kehittämiseen, maailmanlaajuiseen valmistukseen ja jakeluun.

AstraZenecan toimitusjohtaja Pascal Soriot sanoi Financial Times -lehdelle, että jos rokote toimii, sitä voitaisiin tuottaa vuoden loppuun mennessä sata miljoonaa annosta.

Britannia olisi jakelussa etusijalla, minkä jälkeen jakelua laajennettaisiin muihin maihin.

– Kuinka nuo sata miljoonaa rokoteannosta jaettaisiin oikeudenmukaisesti? WHO ja rokoteasioissa köyhiä maita tukeva GAVI ovat laatimassa pelisääntöjä, mutta voi olla, että eri maat ovat hyvinkin protektionistisia siinä, minne ne antavat maassa tuotettavia rokotteita viedä, THL:n Nohynek sanoo.

Hinta hämärän peitossa

Jos toimiva rokote saadaan aikaiseksi ja sen hankinta tulee ajankohtaiseksi, Suomella on Nohynekin mukaan kaksi vaihtoehtoa: joko tehdä oma sopimus tai olla mukana EU:n tekemässä sopimuksessa.

– Jos tehdään bulkkihankinta, ei tarvitse tehdä kaikkea paperityötä yksin ja hinta on yleensä alhaisempi. Huolenaiheena on kuitenkin se, saadaanko juuri sitä mitä halutaan ja toivotussa aikataulussa.

Hinnasta on Nohynekin mukaan vaikea sanoa juuri mitään tässä vaiheessa, koska eri kehittelijöiden menetelmät ovat niin erilaiset. Jos markkinoille saadaan useita toimivia rokotteita, se helpottaisi hintapaineita.

Jos toimiva ja turvallinen rokote saadaan kehitettyä ja markkinoille, kuinka kauan menee, että kaikki suomalaiset on rokotettu?

Nohynekin mukaan tämä riippuu siitä, minkälainen rokote on, ketkä sitä haluavat ja paljonko sitä on saatavilla.

– Jos ajattelee, mitä tapahtui (sikainfluenssarokote) Pandemrixin kanssa aikoinaan, sehän saatiin annettua parissa kuukaudessa.

Kaikkea ei tarvitse tehdä alusta asti

Rokotteen kehittäminen on vaativaa, ja usein vain pieni osa valmisteista selviää ihmisillä tehtäviin testauksiin saakka.

Valtaosa koronavirusta vastaan kehitettävistä rokotteista on vielä ihmistestausta edeltävässä vaiheessa.

Nohynek huomauttaa, että kaikkia asioita ei tarvitse alusta lähtien selvittää. On olemassa aiempaa kokemusta sars- ja mers-rokotteista sekä vanhoja tekniikoita hyödyntäviä inaktivoituja ja eläviä heikennettyjä rokotteita, joiden menetelmät ovat kohtuullisen varmoja.

– Sitten on koko joukko uusia tekniikoita eli esimerkiksi rna- ja dna-rokotteita, joista ei kerta kaikkiaan tiedetä, miten ne lopulta tulevat toimimaan. Yksikään tällainen rokote ei ole aiemmin saanut myyntilupaa.

Itsekin koronarokotteen kehitystyössä mukana oleva akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala näkee syytä toiveikkuuteen muun muassa siksi, että koronavirus on yksinkertaisempi kuin esimerkiksi influenssavirus.

Sillä on vain yksi tärkeä pintaproteiini, jonka avulla virus tunkeutuu soluun.

– Piikkiproteiini on oikeastaan kaikkien vakavasti otettavien rokotekehittäjien kohteena. Näyttäisi siltä, että pintaproteiini myös pysyisi melko muuttumattomana pitkään, jolloin myös rokote olisi tehokas pitkään.

Kehitystyö vaikeutuu, jos epidemia hiipuu

Oxfordin tutkimusryhmä kertoi jo huhtikuun lopulla lupaavista tuloksista eläinkokeissa.

Tutkimusryhmän rokotetta saaneet reesusapinat oli altistettu suurelle määrälle koronavirusta, ja 28 päivää myöhemmin kaikki apinat olivat yhä terveitä.

Testit ihmisillä ovat meneillään, ja niihin on ilmoittautunut Britanniassa satoja vapaaehtoisia.

– Ryhmä on nyt käynnistämässä ihmistestauksen toista vaihetta, ja jos epidemia on vielä käynnissä, se voidaan tehdä yhtä aikaa kolmannen eli tehotutkimusvaiheen kanssa, THL:n ylilääkäri Nohynek kertoo.

Hyvin näyttäisi menevän myös kiinalaisella ryhmällä, joka kehittää perinteistä, inaktivoituihin taudinaiheuttajiin perustuvaa rokotetta.

Myös tämä ryhmä on saanut rokotteensa toimimaan reesusapinoilla, ja testit ihmisillä ovat käynnissä.

Haasteena on kuitenkin esimerkiksi se, onko maailmassa yhä sellaiset olosuhteet, että rokotteita päästään laajasti testaamaan.

Tapaamis- ja liikkumisrajoitukset saattavat olla rokotteen kehittämisen kannalta hankalia, jos epidemia hiipuu niiden seurauksena liian nopeasti.

Huhtikuussa kiinalainen ryhmä joutui keskeyttämään kaksi koronavirukseen liittyvää lääketutkimusta, koska epidemian huippu oli mennyt ohi eikä ryhmä löytänyt riittävästi potilaita.

Nohynek nostaa esiin myös vuosien 2002–2003 sars-rokotekehittelyn. Tuolloin valmistetta ei saatu koskaan tehotutkimuksiin, koska virus hiipui pois.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja