Nelosen uutisten tuoreiden dopingväitteiden mukaan laajaa huomiota saaneet alppimajat ja ternimaito olivat harkittuja peiteoperaatioita, joilla salailtiin dopingin käyttöä suomalaisessa hiihdossa 1990-luvulla.
Pitkän linjan hiihtoliittolainen ja liiton nykyinen toimitusjohtaja Jari Piirainen ei niele peitetarinaväitteitä. Hänen mukaansa ternimaitoon ja alppimajoihin uskottiin tuolloin aidosti.
- Jokuhan voi ajatella, että niitä on tehty jonkun muun asian hämäämiseksi, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa, Piirainen sanoo.
- Ternimaitobuumi oli kova 1993-1994. Ainetta käytettiin ja testattiin siinä toivossa, että siihen sisältyvät vasta-aineet edesauttavat urheilijoiden pysymistä terveenä. Lillehammerissa 1994 muistan, että sitä oli mukana tosi isoja määriä, varmaan sata litraa, Piirainen muistelee.
Ternimaito on luonnontuote ja täysin sallittu aine. Monet suomalaishiihtäjät perustelivat 1990-luvun hyvää menestystään ihmeaineella. Vastasyntynyttä vasikkaa kasvattavan ja sen vastustuskykyä parantavan eliksiirin kuvailtiin pitävän terveenä ja nopeuttavan palautumista kovasta harjoittelusta.
STT:n uutisessa maaliskuulta 1994 mainitaan, että silloisen päävalmentajan Pekka Vähäsöyringin mukaan olympiavalmennettavat nielivät harjoittelukautensa aikana puolen miljoonan markan edestä ternimaitoa.
Piiraisen mukaan tieteellistä näyttöä ternimaidon tehosta ei välttämättä ole. Sittemmin ternibuumi on unohtunut, eikä tuotetta Piiraisen mukaan enää ainakaan merkittävästi käytetä.
Niin ikään alppimajat unohtuneet
Hiihdon takavuosien menestystä edesauttoivat myös alppimajat, joilla paikkaillaan korkean paikan leiripäivien vähyyttä.
Piiraisen mukaan alppimajoja ei käytetä hiihdossa tätä nykyä käytännössä juuri lainkaan.
- Niitä on Suomessa muutamia, ainakin Rovaniemellä ja Kalajoella. Esimerkiksi Vuokatissa alppimajaa ei ole ollut enää pariin vuoteen.
Alppimaja on urheilussa sallittu menetelmä niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin linjausten mukaan. Pari vuotta sitten Hiihtoliiton valmennusjohto tosin linjasi suomalaishiihtäjien lopettavan alppimajojen käytön kokonaan. Julkisuudessa ainakin yksi maajoukkuehiihtäjä on kuitenkin kertonut alppimajan käytöstään vielä valmentajien vastakkaisen linjauksen jälkeen.