Alkoholisti ei ole vain ostarin kulmalla pälyilevä laitapuolen kulkija vaan kollega töissä, perheenisä kaupassa ja sukulaisrouva juhlapöydässä. Päihdetyöntekijä ja raitistunut alkoholisti Eija Nyman-Janatuinen auttaa heitä. Hän uskoo, että usein alkoholisoitumiseen johtaa yksinkertaisesti se, että juominen tuntuu niin kivalta. Kun ongelman tiedostaa, hauskuus katoaa.
Tämähän voisi olla minkä tahansa taloyhtiön yhtiökokous. Näin Eija Nyman-Janatuinen ajattelee katsellessaan päihdeklinikkansa kursseille ja vertaisryhmiin osallistuvia ihmisiä.
– Alkoholiongelmaisesta tulee monille mieleen tukka hapsottaen likaisissa vaatteissa kulkeva, muovikasseja kanteleva syrjäytynyt. Tosi asiassa Suomessa on reilusti yli parisataatuhatta alkoholiriippuvaista työssäkäyvää. He ovat hyvin koulutettuja ja toimeentulevia, elämässään pärjääviä ihmisiä. Ei puliukkotasolla edes haeta apua juomisongelmaan, Nyman-Janatuinen sanoo.
Nyman-Janatuinen on itse toipunut alkoholisti. Pari vuotta sitten hän suoritti päihdetyön ammattitutkinnon.
– On etua, että ongelmat tuntee omakohtaisesti. Kaltaisteni kokemusasiantuntijoiden käyttö on kasvanut alalla jo pitkään.
– Omalla klinikallani ei "hoideta" ketään, vaan jaetaan faktatietoja ja kokemuksia – alkoholismista toipumiseen vaaditaan iso elämäntavan muutos.
"Jes, tässähän kätevä aine"
Nyman-Janatuinen torjuu mielikuvan, että alkoholismin taustalla olisi aina lapsuuden trauma, tragedia tai masennus.
– Totta kai tuollaiset asiat voivat vaikuttaa ja vaikuttavatkin, mutta se ei ole millään tavalla välttämätöntä. Usein se on nimenomaan alkoholi, joka aiheuttaa masennusta: jos kokee itsensä depressiiviseksi, kannattaa lopettaa juominen kolmeksi kuukaudeksi. Vasta sitten näkee, onko oikeasti masentunut vai johtuuko tuntemus liiasta juomisesta.
Alkoholiriippuvuuden synnyn suhteen Nyman-Janatuinen kallistuu toisenlaiseen teoriaan.
– Neurologi David J. Lindenin mukaan ihmiset, jotka alkoholisoituvat, todennäköisesti vain saavat alkoholista paljon paremmat kiksit kuin muut.
– Jos humalassa ei ole kivaa, humaltuminen tuntuu pelottavalta tai krapulassa aina oksentaa, niin eihän sitä halua lisää. Toisaalla olemme me muut, jotka ajattelemme: jes, tässähän kätevä aine! Ujous poistuu, rentoutuu, rohkaistuu, ei tunne huolta huomisesta ja pääsee katkolle omista aivoistaan.
Nyman-Janatuinen myös muistuttaa, ettei juomaan opi kuin juomalla.
– Suomalainen juomakulttuuri on hyvin vääristynyt, mikä tukee alkoholisoitumista.
Itseä vaikea mieltää alkoholistiksi
Alkoholiriippuvuuden peittely silloin, kun tilanne ei ole vielä täysin riistäytynyt käsistä, ei Nyman-Janatuisen mielestä ole vaikeaa.
– Yhtä lailla kuin ihmiset eivät tiedä, että jollakin on sokeritauti, jos sitä ei itse kerro, ei alkoholismiakaan aina huomaa päältä päin. Kun klinikallemme saapuu pariskunta, en välttämättä aina ole ihan varma, kummalla ongelma on. Joskus alkoholistin toki tunnistaa esimerkiksi punertavasta ihon väristä, mutta ei aina.
– Ongelman edettyä pahemmaksi ihmiset kyllä jo arvaavat, ja haistavat. Moni alkoholisti saattaa itse pitkään luulla, ettei kukaan ole huomannut ongelmaa.
Itseä on niin ikään usein vaikea mieltää alkoholistiksi.
– Ihmiset ajattelevat, että koska he urheilevat ja tekevät paljon töitä, heillä ei voi olla ongelmaa. Tilanne ei ole vielä luisunut rokulipäiviin ja potkuihin – vaikka kyllä sieltäkin voi toipua.
Läheisen painostus ei riitä
Apua haetaan yleensä, kun läheiset huolestuvat.
– Kumppani saattaa huomauttaa, ettei toinen ole enää läsnä tai mukavaa seuraa. Perhe kärsii, kun viikonloppu kuluu nollaamiseen, Nyman-Janatuinen selittää.
– Pikkuhiljaa kulutetun alkoholimäärän kasvuun aletaan itsekin kiinnittää huomiota. Siinä, missä ennen otettiin viikonloppuisin, yhtäkkiä menee arkenakin. Koska alkoholi vaikuttaa unen laatuun, tullaan huonotuulisiksi. Itseäänkin satuttaa ymmärtää, ettei ole enää sama ihminen kuin kymmenen vuotta sitten.
Raittiiksi vie nimenomaan oma tahto.
– Ei riitä, että läheinen potkii takapuoleen. Toisten painostuksesta ennuste raitistumiseen on aika pieni.
– Kursseilla ja vertaisryhmissä ihminen yleensä itse huomaa, että muut tietävät, mistä puhuvat. Kun ongelman myöntää ja oppii, että elämä ilman alkoholia on oikeasti paljon kivempaa, toipuminen luonnistuu.
Retkahtaminen yleistä
Nyman-Janatuinen huomauttaa, että alkoholisti tarvitsee säännöllistä keskustelutukea, joskus jopa koko loppuelämänsä ajan.
– Se voi kuulostaa ihan hirveältä, mutta päätös kantaa vain, jos on aktiivinen. Eihän sellainenkaan ihminen, joka haluaa pitää itsestään fyysisesti huolta, voi lakata käymästä kuntosalilla ja lenkillä.
– Helposti vaikka muutaman kuukauden ajan ilman alkoholia pärjänneelle tulee mieleen, mahtaako mitään ongelmaa oikeasti edes olla: "kai sitä nyt voisi pari kaljaa tai viinilasillista ottaa". Ihmisen mieli alkaa perustella, miksi kannattaakin juoda. Kaikki ne hirveät töppäilyt, krapulat ja morkkikset unohtuvat – kunnes huomataan, että ongelma jatkuu siitä, mihin se viimeksi jäi.
Kuinka yleistä on, että alkoholisti retkahtaa uudestaan?
– Yleisempää kuin se, ettei retkahtaisi, Nyman-Janatuinen vastaa.
– Mutta kun on jo tullut tietoiseksi omasta riippuvuudestaan, juominen ei yleensä enää ole niin kivaa. Ihminen ymmärtää, että tässä tehdään nyt oikeasti sielulle haavaa.
Avun hakeminen rohkean ihmisen teko
Nyman-Janatuinen kertoo, että Teksasin yliopistolla vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan retkahtamiselle altistavat ne tunteet tai tilanteet, joihin kukin itse on tottunut liittämään alkoholin.
– Jos jonkun mielestä esimerkiksi grillaamiseen kuuluu ehdottomasti olut ja lihan syömiseen viini, niin on vaikea ajatella, että nytpä grillaan ilman olutta ja syön lihaa ilman viiniä. Sama koskee saunaoluita: jos saunoessa on aina ottanut kaljan, niin se kalja on ikään kuin tehnyt saunomisesta palkitsevampaa kuin mitä tilanne oikeasti on. Joku toinen taas ei voi kuvitellakaan matkustavansa lentokoneessa ilman gin tonicia.
Yleiset juhlapäivätkin voivat olla haastavia.
– Juominen on hyvin sallittu ja hyväksytty tapa viettää esimerkiksi vappua. Koska silloin "kuuluu juoda", sosiaalisia paineita totta kai kertyy. Moni saattaa hermoilla, miten selittää tilanteen niille, joita entisen showmiehen tai -naisen raittius pistää silmään.
Kurssilaisen retkahtaminen ei turhauta Nyman-Janatuista.
– Kunhan avun hakeminen jatkuu, se on mahtava tilaisuus oppia: mikä on se juttu, joka sai minut retkahtamaan? Tuen pyytäminen on rohkean ja viisaan ihmisen teko.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com, Jari Kesti, Lehtikuva
Asiantuntija: Jos alkoholia ei olisi, 90 prosenttia masennuksesta katoaisi
Alkoholi maistuu ikäihmisille yhä enemmän
Käytätkö lomalla liikaa alkoholia? Jo tällä määrällä olet vaarassa sortua juomaputkeen
Viina vei nämä suomalaiset viihdelegendat – Muistatko traagiset elämäntarinat?
Askon alkoholismi varjosti omien lasten nuoruutta – Raittiina isoisänä aloitus puhtaalta pöydältä