Palkansaajakeskusjärjestö esittää myös valtion osakeomistuksen merkittävää vähentämistä.
Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akava haluaa myllätä uusiksi Suomen yritystukijärjestelmän.
Akavan mukaan tukien yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tulisi olla aiempaa suurempi painotus tukien myöntämisessä ja järjestelmä tulisi muuttaa entistä lainapainotteisemmaksi.
Akavan yhteydessä toimivan tutkimusyksikön Akava Worksin raportissa esitetään myös muutoksia valtion omistajapolitiikkaan.
Valtion osakeomistukset suositellaan keskitettäväksi sellaisiin yhtiöihin, joihin sisältyy selkeä sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyviä erityisintressi tai muu erityisen painava strateginen intressi. Muista valtion osakeomistuksista yrityksissä suositellaan asteittain luopumaan.
Raportin laatineen professori Timo Kuosmasen mukaan yritystukijärjestelmän uudistamisen päämääränä olisi saada tuet hyödyttämään vahvemmin sekä yrityksiä että yhteiskuntaa.
– Haittavaikutusten kompensoimiseksi yritystuen yhteiskunnallisen tuottoasteen tulisi olla hyvin korkea, Kuosmanen sanoo Akavan tiedotteessa.
Kuosmanen on taloustieteen professori Turun yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksella.
Maataloustuet jääneet vähälle huomiolle
Kuosmanen kiinnittää raportissaan huomiota siihen, että kansallinen maataloustuki on jäänyt vähälle huomiolle yritystukia koskevassa keskustelussa.
Hänen mukaansa maataloustukia on syytä tarkastella kriittisesti, sillä niiden yhteiskunnallinen tuottoaste on selvästi negatiivinen.
Maatalouden tuottama bruttoarvonlisäys on Kuosmasen mukaan pienempi kuin maatalouden yhteenlaskettu tukipotti.
Kuosmanen esittää radikaaleja toimia suomalaisen maatalouden uudistamiseksi.
– Maatalouden tuotantorakenteen kehittämisellä siten, että tuotanto keskittyisi nykyistä suuremmassa määrin Etelä-Suomeen, voitaisiin yhtäältä nostaa maataloussektorin tuottavuutta ja kannattavuutta, toisaalta vähentää maatilojen tukiriippuvuutta ja asteittain vähentää pohjoiseen tukeen käytettyä tukisummaa noin 900 miljoonaa euroa vuodessa, Kuosmanen kirjoittaa raportissaan.
Lue myös: Orpo lupasi eniten pieni- ja keskituloisten kukkaroihin – laskelma näyttää, keille satoja euroja sataa lisää
Hän huomauttaa, että kansallisesta maataloustuesta 91 prosenttia eli noin miljardi euroa käytettiin pohjoiseen tukeen Lappeenranta–Tampere–Pori-linjan pohjoispuolella.
– Maatalous- ja elintarviketuotannon keskittäminen lähemmäs Etelä-Suomen suuria asutuskeskuksia vähentäisi kuljetuskustannuksia ja todennäköisesti myös lisäisi huoltovarmuutta mahdollisissa kriisitilanteissa.
Yliopistot hätää kärsimässä
Kuosmanen kantaa raportissaan huolta myös yliopistojen rahoituksesta.
Hän viittaa yliopistojen rehtorineuvoston Unifin tietoihin, joiden mukaan yliopistojen perusrahoitus on vähentynyt lähes 13 prosenttia vuosien 2013–2023 välillä, kun samanaikaisesti tutkintojen määrä on kasvanut lähes 13 prosenttia ja opiskelijamäärä yli 36 prosenttia.
1:37
– Huhtikuussa 2025 tehtyjen puoliväliriihen päätösten myötä yliopistojen perusrahoitus jatkaa laskuaan, Kuosmanen huomauttaa.
Kotimaisten startup- ja kasvuyritysten laadullinen ja määrällinen kehittäminen vaatii Kuosmasen mukaan lisää uusia ideoita ja osaajia, joita molempia tuotetaan yliopistoissa.
– Jotta yliopistot kykenisivät perustutkimuksen ja opetuksen ydintehtävien lisäksi tukemaan startup- ja kasvuyritysten tarpeita, yliopistot tarvitsevat kipeästi lisää resursseja, Kuosmanen kirjoittaa.
Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeiden tuottamia hyötyjä tulisi Kuosmasen mukaan arvioida pisteytysmenettelyn avulla.
"Osaamis- ja innovaatioperusta turvattava"
Akavan puheenjohtajan Maria Löfgrenin mukaan yritystukijärjestelmää uudistettaessa on pidettävä huolta yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta sekä korkeakoulujen toimintaedellytyksistä.
Löfgrenin mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaamis- ja innovaatioperustan, jolle yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta rakentuu.
– Olemme esittäneet korkeakoulujen pääomittamista kahdella miljardilla eurolla sekä valtion T&K-rahoituksen suuntaamista suoraan korkeakouluille, Löfgren sanoo tiedotteessa.
– Selvitys vahvistaa näkemystämme, että on tarkoituksenmukaista hyödyntää valtion osakeomistusta korkeakoulujen pääomittamisessa.