Elinkeinoelämän keskusliitto EK toivoo, että tuleva hallitus puuttuu lakko-oikeuteen lainsäädännön keinoin. Teollisuusliiton Riku Aallon mukaan työnantaja yrittää kerätä rusinat pullasta rajoittamalla kansalaisten ilmaisunvapautta tällä tavalla. Hallitusneuvotteluissa käydään kovaa vääntöä työlainsäädäntöön liittyvistä asioista.
Juha Sipilän hallituksen aikana osoitettiin useamman kerran mieltä hallitusta vastaan. Alkusyksystä 2015 vastustettiin hallituksen niin kutsuttuja pakkolakeja, joiden avulla palkkojen taso olisi laskenut. Helmikuussa 2018 järjestettiin mielenilmaus hallituksen aktiivimallia vastaan Helsingin Senaatintorilla.
Juuri tämänkaltaisia poliittisia lakkoja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies haluaisi tulevan hallituksen estävän lainsäädännön avulla.
– Meillä on nämä poliittiset mielenilmaukset, jotka eivät ole Ruotsissa ja Saksaa mahdollisia saamalla tavalla kuin Suomessa. Edelleen laittomien lakkojen määrä on suurempi kuin Ruotsissa. Suhteettomien tukilakkojen käytön mahdollisuus on Suomessa korkeampi, sanoo Häkämies MTV Uutisten haastattelussa.
Häkämies korostaa, että EK vain ajaa samoja rajoituksia kuin mitä Ruotsissa on. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on eri mieltä EK:n tavoitteista.
– Jos kuuntelee EK:n tekemiä aloitteita tai kysymyksiä niin näyttää siltä, että on ikään kuin rusinat pullasta ajattelu, että otetaan jostain maasta heille parhaiten sopiva ja unohdetaan kaikki muu mitä siellä on, toteaa Aalto MTV Uutisille.
Työntekijöiden asema on Ruotsissa erilainen kuin Suomessa. Aalto epäilee, että EK ei olisi valmis parantamaan työntekijöiden asemaa Suomessa vastaavalla tavalla.
– Jos otetaan jotain toisesta maasta, pitää ottaa kaikki. En ole ihan varma ovatko suomalaiset yritykset valmiita siihen, että tulee tulkintaetuoikeus työntekijöille työehtosopimuksiin. Luulen, ettei kauhean suurta valmiutta tällaiseen ole, pohtii Aalto.
Työlainsäädännöstä päätettävä kolmikantaisesti
Riku Aalto ehti jo vaatia Petteri Orpolta, että työmarkkina-asioiden kolmikantainen sopiminen kirjataan hallitusohjelmaan.
– Jos ajatellaan suomalaista yhteiskuntaa ja millä tavalla se on rakennettu, niin toivottavasti se rakennetaan edelleen yhdessä. Yhdessä tekien ei repien, Aalto painotti.
Kuka määrittelee mikä on suhteeton tukilakko ja poliittinen lakko?
– Poliittisesta lakosta voi sanoa, että Ruotsissa sellainen mitä koettiin Sipilän hallituksen aikana ei olisi mahdollista ja Saksassa se on kielletty. Suhteettoman lakon määrittely on haastava harjoitus ja se vaatii lisävalmisteluja, myöntää Häkämies.
Kuinka huolissaan olet siitä, että EK ajaa tätä ja mahdollisesti syntyy porvarihallitus tähän maahan?
– Tämä yhtälö kuulostaa oudolle, että ollaan heikentämässä työntekijöiden työehtoja tavalla tai toisella ja samaan aikaan myöskin heikennettäisiin mahdollisuuksia vaikuttaa, eli lakko-oikeuksia rajaamalla, sanoo Aalto.
Hallitusneuvotteluissa väännetään lakko-oikeuden lisäksi myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta, paikallisesta sopimisesta ja työehtosopimusten yleissitovuudesta. Teollisuusliitossa uskotaan, että perussuomalaiset duunaripuolueena pitää työntekijöiden oikeuksien puolia.
Toisaalta perussuomalaiset muutti näkemyksensä eduskuntavaalien ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välissä, kun kysyttiin kiky-maksujen palauttamisesta takaisin työntekijöiltä työnantajalle.
Riku Aalto kuitenkin uskoo, että lakkoasiassa perussuomalaisten sana pitää.