Tekstiviesti on liian hidas hätätiedotteeksi

Liikenne- ja viestintäministeriön turvallisuusjohtaja Rauli Parmeksen mielestä ei ole. Hänen mukaansa nykytekniikka ei riitä, eikä viranomaisten vastuualueitakaan ole määritelty.

Asiaa selvitteleekin parhaillaan Parmeksen johtama viranomaistiedotuksen varmistusryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa median kautta tapahtuvan viranomaisten hälytys- ja varoitusjärjestelmän tekninen kehittäminen.

- Meillekään asia ei varsinaisesti kuulu, mutta otimme selvitystehtävän, koska massatekstiviestit eivät kuulu minkään muunkaan ryhmän vastuulle, Parmes sanoo.

Massatekstiviestien käyttäminen tiedotuksessa nousi pinnalle tapaninpäivän 2004 tsunamitiedotuksen jälkiselvittelyissä.

Vuonna 2006 operaattorit velvoitettiin lainsäädännöllisesti pistämän viranomaistiedotteita eteen päin. Ilmaiseksi operaattoreiden ei pidä velvoitettaan täyttää. Tässä tullaan monimutkaiseen rahoitus- ja vastuukysymykseen, jossa kopittelijoina ovat monet eri ministeriöt ja viranomaiset.

Yksikään ministeriö ei vastaa varoittamisesta

Parmeksen mukaan ongelmana on, että väestön varoittaminen ei kuulu yhdenkään ministeriön vastuulle.

- Varoittaminen kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille, joilla taas ei ole mahdollisuutta tehdä valtakunnallisia sopimuksia, Parmes kiteyttää.

Sopimukset operaattoreiden kanssa pitää tehdä ministeriötasolla. Pelastustoimintaa johtaa sisäasiainministeriö. Liikenne- ja viestintäministeriötäkin tiedottaminen koskee. Joskus voi olla kyse sosiaali- ja terveysministeriön vastuualueesta, joskus maa- ja metsätalousministeriön asiasta. Ulkoasiainministeriöllä voi toimivalta olla silloin, jos onnettomuus tapahtuu ulkomailla.

- Sitten on Nokian vesiongelman tapaisia asioita, jotka eivät kuuluu millekään ministeriölle vaan lähinnä kunnille, Parmes lisää.

Ongelmana on lisäksi operaattoreiden lukuisuus.

- Hätätiedotetta ei saa laittaa liikkeelle kuka tahansa, vaan ensin pitää päättää, kuka sen antaa. Sitten se pitää muotoilla. Sitten se pitää lähettää vaikkapa hälytyskeskukseen, joka välittää sen edelleen operaattoreille, Parmes sanoo.

- Operaattoreita meillä on nyt kolme ja niillä kaikilla on erilaiset tekniikat. Kestää tuntikausia, ennen kuin kaikki operaattorit ovat saaneet tavoitettua kaikki alueella olevat asiakkaansa.

Uusi tekniikka voi muuttaa tilanteen

Vyyhdin voi siis tiivistää toteamukseen, että vielä tällä hetkellä se valtakunnallisella tv-kanavalla näkyvä banneri on tehokkain tapa saada viesti perille.

- Voisimme kyllä antaa hätätiedotuksia tukevia tiedotteita, mutta varsinaisiksi hätätiedotteiksi tekstiviestit ovat nykyisin liian hitaita, Parmes tiivistää.

- Tulevaisuudessa EU-tason standardit ja uusi tekniikka voivat muuttaa tilannetta, mutta vielä nyt hätäviestejä ei saa liikkeelle riittävän nopeasti tekstiviestein.

(MTV3)