Tietoturva-asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten nopeasti deepfake-videot eli syväväärennökset leviävät, ja kuinka helposti ne ovat kaikkien saatavilla.
Väärin käsiin joutuessaan sosiaaliseen mediaan postattua kuvaa, videota tai ääntä voidaan käyttää rikollisiin tarkoituksiin – tekoälyn avulla.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan sosiaalinen media on aarreaitta verkkorikollisille.
– Tekoälyn avulla näistä voidaan luoda esimerkiksi huijaussoittoja, erilaisia kiristysviestejä ja väärennettyjä kalasteluviestejä, Järvinen kertoo.
Erityisen haavoittumassa asemassa ovat lapset ja nuoret. Maailmalla on jo esimerkkejä tapauksissa, joissa lasten tai nuorten kuvia on käytetty kiristystarkoituksiin.
Kasvu on räjähdysmäistä ja suosion syynä on se, että tekoälyn tarjoamat työkalut ovat kaikkien saatavilla.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan syväväärennökset ovat rikollisille työkalu, siinä missä esimerkiksi kaapattu sähköpostitilikin.
– Syväväärennettyjen videoiden avulla voidaan tehtailla entistä raadollisempia kiristyksiä, kun periaatteessa mihin tahansa videoon voidaan vaihtaa kenen tahansa kasvot, Kyberturvallisuuskeskus painottaa.
Alla olevalla Kyberturvallisuuskeskuksen videolla esitellään, miten teknologia mahdollistaa yhä petollisemman harhaanjohtamisen kyberhuijauksien ja informaatiovaikuttamisen apuvälineenä.
2:19Deepfake eli syväväärennys on pelottava lisä kyberrikollisten arsenaaliin. Katso Kyberturvallisuuskeskuksen video.
"Suomi ei ole mitenkään suojassa tämän tyyppisiltä huijauksilta"
Kyberturvallisuuskeskuksen tietoon ei ole toistaiseksi tullut tapauksia, joissa deepfake-videoita tai -ääntä olisi käytetty huijaustarkoituksiin Suomessa.
– Kyllä ne jossain vaiheessa yleistyvät. Suomi ei ole mitenkään suojassa tämän tyyppisiltä huijauksilta, erityisasiantuntija Juha Tretjakov sanoo.
Kuten maailman esimerkit ovat näyttäneet, tekniikka tällaisiin huijauksiin on olemassa.
Tretjakovin mukaan verkkorikollisilla on kuitenkin helpompia keinoja, joita ensisijaisesti käytetään esimerkiksi kiristystarkoituksiin.
– Huijarit tuskin käyttävät deepfakea ensimmäisten joukossa, sillä samaan lopputulokseen päästään esimerkiksi tekstiviestejä käyttämällä, Tretjakov huomauttaa.
Someen postattu sisältö omasta lapsesta voi kääntyä vanhempaa itseään vastaan verkkorikollisten käsissä.
Vanhemmat voivat esimerkiksi saada "lapseltaan" ääniviestin tai syväväärennösvideon, jossa lapsi on hädässä.
– Kun hätääntynyt vanhempi saa avunpyynnön, joka näyttää aivan aidolta ja kuulostaa omalta lapselta, silloin houkutus langeta tällaiseen huijaukseen on paljon suurempi kuin jos olisi kyse pelkästä tekstiviestistä, Järvinen sanoo.
Järvinen kehottaa perheitä miettimään valmiiksi salasanan, jonka avulla voidaan tarvittaessa varmistaa materiaalin aitous.
– Jonkinlainen salasana tai helppo kysymys, jota ei voi sosiaalisesta mediasta selvittää. Esimerkiksi, mitä söimme aamupalaksi, mikä oli mummin lempinimi lapsena, tai mitä sait viime jouluna lahjaksi, Järvinen ehdottaa.
Myös Rouskun mukaan huomiota pitäisi jatkossa kiinnittää siihen, miten materiaalin aitous voidaan varmistaa.
– Suurin haaste on se, miten videoille saadaan luotua varmenne tai muu tekninen menetelmä, jolla voidaan todistaa materiaalin aitous, Rousku sanoo.
Tulevaisuuden tekoälyyn liittyvistä haasteista kertoo myös se, että EU haluaa säännöstellä tekoälyn käyttöä. EU:n päättäjät pääsivät viime viikolla alustavaan sopuun asetuksesta, jolla säännöstelyyn pyritään.
Satu Koistinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Koistinen on erityisesti kiinnostunut lapsiin ja nuoriin liittyvistä uutisaiheista. Lisäksi häntä kiinnostavat arkeen ja yhteiskuntaan vaikuttavat ilmiöt Suomessa.
Hän tekee MTV Uutisissa monipuolisia uutissisältöjä – päivän polttavista uutisaiheista syvälle luotaaviin videototeutuksiin.
Juttuvinkit ovat erittäin tervetulleita! Koistiseen voit olla yhteydessä sähköpostilla satu.koistinen@mtv.fi.
