Tekoälyn pelätään vievän monia työpaikkoja, mutta Tampereella asia on päinvastoin.
Suurin osa Suomesta kärsii tänäkin vuonna kohtaanto-ongelmasta eli siitä, etteivät kymmenet tuhannet työnhakijat ja avoimet työpaikat kohtaa.
Ongelmat työllisyyden parantamisessa haittaavat kauan kaivattua talouskasvua.
Yksi ratkaisu ongelmaan voi olla tekoäly, joka pystyy tehokkaasti käymään läpi kymmenien tuhansien työnhakijoiden osaamista tuhansiin avoimiin työpaikkoihin.
Tampere on muutamien vuosien aikana kokeillut tekoälyn käyttöä ja toistaiseksi kokemukset ovat lupaavia.
– Pyrimme saamaan selville, miten työnhakijoiden osaaminen vastaa niihin työvoimatarpeisiin, joita alueella on. Tekoäly yhdistelee avointen työpaikkojen tietoja, työnhakijoiden anonyymiä tietoa ja koulutustarjontaa. Siinä on sen verran volyymiä tietomäärässä, ettei ihmismieli siihen riitä, kertoo Tampereen työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari.
Tekoälyn vahvuus on siinä, että se pystyy käsittelemään kymmenien tuhansien työpaikkojen ja työnhakijoiden tietoja lyhyessä ajassa ja katsomaan, vastaako hakijan osaaminen työn vaatimuksia.
Tekoälyratkaisuja kehittävä porilainen Headai-yritys korostaa, että samalla pystytään selvittämään koulutustarpeita.
– Pystytään laskennallisesti selvittämään, mihin työtehtäviin henkilöllä on osaamista, jota voitaisiin suositella heti. Tai jos alueella on muun kaltaisia töitä, niin mitä osaamista tarvitsisi kouluttaa, jotta henkilöllä olisi tällainen minimipolku töihin, Headain toimitusjohtaja Harri Ketamo sanoo.
Lue myös: Tekoäly nappasi opettajan työn Yhdysvalloissa – OAJ vastaa, voisiko näin käydä Suomenkin peruskoulussa
Ei ammatti vaan osaaminen
Kun tekoälyä käytetään hyväksi työllisyyspalveluissa, työnhakijoiden ammatti-nimikkeillä ei ole niin väliä.
Tärkeämpää on osata sanoittaa, mitä hakija osaa. Esimerkiksi kielitaidolla, tietotekniikan osaamisella tai vuorovaikutustaidoilla voi olla suurempi merkitys kuin perinteisellä ammattinimikkeellä.
Taustalla on se, että työelämä muuttuu koko ajan.
– Työmarkkinan tämän hetken iso haaste on se, ettei meillä ole enää sellaista vanhanaikaista työmarkkinaa, että kun kerran valmistui metallitöihin, niin sitten sitä metallityötä pystyy tekemään lopun ikänsä. Työmarkkina, erityisesti osaamistarve, kehittyy aika nopeasti, Headain Ketamo sanoo.
– Ensin on tärkeä ymmärtää tämän hetken osaamistarpeet työelämässä. Eli minkälaista osaamista työpaikoissa haetaan ja ennen kaikkea minkälaisia sanoja niistä käytetään, hän jatkaa.
Työhakemuksia ja työpaikkailmoituksia pitäisi pystyä siis kirjoittamaan niin, että tekoäly eli kone pystyy niitä lukemaan. Suuri muutos on siinä, että kone hyötyy yksityiskohtaisesta kerronnasta.
– Eli siinä mielessä meillä on tällainen kulttuurimuutos, että ihmiseltä ihmisille tekstejä pitää vähän osata kirjoittaa koneelta koneelle teksteiksi, Ketamo toteaa.
Lue myös: Näin mielenterveyden avuksi kehitetty tekoäly toimii – MTV Uutiset testasi
Tietosuojasta huolehdittava
Suuria tuloksia tekoäly ei ole työmarkkinoilla vielä tuonut, mutta muutamien vuosien kuluttua tilanne voi olla toinen.
– Tällä hetkellä teknologian käyttö tällaisten laajempien systeemisten ongelmien (kohtaanto-ongelma) ratkaisuun on alussa. Sekä valtio- että kuntatasolla on tehty kokeiluja ja nyt niitä tulee käytäntöön. Ennen kuin ruvetaan hehkuttamaan suurilla tuloksilla, meidän täytyy kuitenkin huomioida, että meillä on paljon dataa ja sen datan laadun ja yhteensovittamisen kanssa täytyy varautua tekemään töitä, Ketamo sanoo.
Tekoälyn käytössä on huomioitava myös se, ettei henkilötietoja päädy luvatta ulkopuolisille. Toistaiseksi tekoälyn käyttö työllisyyspalveluissa vaatii suostumuksen kaikilta osapuolilta, joten kaikkien työnhakijoiden kohdalla sitä ei käytetä hyväksi.
– Totta kai tietosuoja edellyttää, että kokeilujen on oltava hyvin valmisteluja. Itse uskon, että tekoäly on merkittävä ratkaisu lähitulevaisuudessa. Toivottavasti asiakkaamme ovat tästä samaa mieltä, Tampereen työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari sanoo.
Lue myös:
Tekoälystä todistettu läpimurto vanhustenhoitoon – nyt puuttuu enää laki
Tekoälyä ei voi pysäyttää, vaikka jopa Elon Musk halusi sitä – kriittistä on, opimmeko käyttämään sitä oikein
Silo AI:n perustaja Peter Sarlin kertoo, mikä DeepSeekissä on mullistavaa
10:13