Ratkaiseeko tekoäly Suomen terveydenhuollon haasteet?

Terveydenhuollossa ei ole pulaa datasta. Laadukkaan hoidon takaamiseksi hoitohenkilökunta joutuu kuitenkin hakemaan tietoa manuaalisesti, hitaasti ja vaivalloisesti eri lähteistä. Jotta hoitoalan resurssihaasteita voidaan ratkoa, on tärkeä löytää keinoja vapauttaa ammattilaisten aikaa tuottavampaan työhön – esimerkiksi aikaan potilaiden kanssa.

Yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden terveydenhoidon sujuvoittajista on tekoäly, jota hyödynnetään osittain jo nyt. Miten tekoälyä voidaan käytännössä ottaa hyötykäyttöön suomalaisessa terveydenhoidossa, millaisia resursseja sen avulla voidaan vapauttaa ja mitä päättäjien tulee tehdä, jotta tekoälystä saataisiin terveydenhoidossa mahdollisimman paljon irti? 

Tekoälyä sekä suomalaisen terveydenhoidon innovaatioita käsiteltiin kesäkuun lopulla Porin SuomiAreenassa. Tapahtuman pääyhteistyökumppani Tietoevryn järjestämään paneeliin osallistuivat Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:in asiakkuusjohtaja sekä lasten reumatologian dosentti Visa Honkanen, Suomen Terveystalon lääketieteellisten toimintojen johtaja Anu Maksimow, Sitran asiantuntija Saara Malkamäki sekä Tietoevry Caren toimitusjohtaja Ari Järvelä.

Tehostettua työtä

Toimittaja Jenni Pääskysaaren vetämä keskustelu käynnistyi katsauksella nykyhetkeen; mitkä ovat tämän hetken tärkeimmät Suomen terveydenhoidossa jo käytössä olevat sitä tehostavat innovaatiot.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Antikainen nimesi tärkeäksi innovaatioksi etävastaanottojen lisääntymisen kotihoidossa. Hänen mukaansa etävastaanotot ovat tehostaneet hoitajien työtä suurten asiakasmäärien keskellä sekä parantaneet hoitajien viihtyvyyttä työssään.

HUS:in Honkanen ja Terveystalon Maksimow nostivat esiin digipalvelut sekä digiavusteiset hoitopolut, jotka yhdistävät perinteisiä tapaamisia sekä asiakkaan itse verkossa käyttämiä työkaluja.

– Niiden toimivuus on voittanut pikkuhiljaa potilaat sekä terveydenhuollon ammattilaiset. Asiat nähdään monitahoisemmin kuin pari vuotta sitten, Honkanen sanoo.

Mikä tekoäly?

Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistoja ja digitalisaatioratkaisuja kehittävä Tietoevry Care on jo vuosien ajan rakentanut perustaa datan ja tekoälyn hyödyntämiselle terveydenhuollossa.

Maksimowin mukaan tekoäly saattaa kuitenkin olla tavalliselle kansalaiselle vaikeasti hahmotettavissa oleva asia, joka voi tuntua jopa uhkaavalta – etenkin terveystietoihin yhdistettynä. 

– Mikään ei ole herkempää kuin terveystiedot ja oma terveys. Toivottavasti saamme luotua uskoa siihen, mitä mahdollisuuksia meillä jo on, ja miten tekoäly voidaan valjastaa hyötykäyttöön, hän sanoo.

Myös Tietoevryn Järvelä näkee julkisen keskustelun lähestulkoon tuominneen tekoälyn, vaikka kyseessä on hänen mukaansa vain ihmisen päättelyä ja oppimista matkiva tietokoneohjelma. Siksi olisi tärkeää keskustella asiasta käytännön tasolla ja näin edesauttaa ymmärrystä tekoälyn merkityksestä apuvälineenä.

– Ihmisen älykkyys on yksi monista älykkyyden lajeista. Mitä enemmän ymmärrämme erilaisista älykkyyksistä, sitä enemmän osaamme käyttää oikein omaa älykkyyttämme, Honkanen toteaa.

Panelistit uskovat, että tekoäly voidaan tulevaisuudessa tuoda lähemmäs terveydenhuollon humaania puolta. Se on pyrkimys myös Tietoevryn ja HUS:in yhteisessä tutkimushankkeessa.

– Siinä tekoälyä hyödynnetään akuutin leukemian eri hoitomuotojen löytämiseen potilaan kannalta. Jos hankkeessa päästään eteenpäin, tuodaan tekoälyä lähemmäs inhimillistä puolta, tai toisinpäin, Järvelä sanoo.

Ikääntyminen haasteena

Terveydenhuollossa on niin kutsuttuja megatrendejä, asioita, jotka vaativat nopeita ratkaisuja. Väestön ikääntymisen muodostamat haasteet ovat panelistien mukaan yksi keskeisimmistä. 

Työssäkäyvän ikäluokan väheneminen aiheuttaa painetta terveydenhuoltoon, sillä tarpeita on enemmän, mutta henkilöstöpulan vuoksi tekijöitä on vähemmän.

Antikaisen mukaan painetta voidaan helpottaa ja käsitellä hyvinvointialan uudistuksella sekä teknologian murroksella. Sen myötä käyttöön tulee älykkäämpää teknologiaa.

– Nyt on erinomainen tilaisuus tehdä asioita uudella tavalla ja hyödyntää teknologioita niin, ettei työssäkäyvää ikäluokkaa ajeta täysin loppuun, hän sanoo.

Maksimow toteaa, että olemassa olevan datan suuri määrä ja käsittely vaativat runsaasti viestintää sekä eri tahojen koulutusta. 

– Kamppailemme erilaisten tietomassojen kanssa. Jotta ne saadaan hyötykäyttöön, pitää kristallisoida mitä tieto tarkoittaa hoitajalle, lääkärille ja potilaalle, hän sanoo.

Ennakoivan terveydenhuollon kehittäminen on niin ikään yksi terveydenhuollon tämänhetkisistä haasteista. Malkamäki kertoo Sitran ja sen sidosryhmien visiosta, jossa vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia terveydenhuollon budjetista ohjattaisiin ennaltaehkäisevään toimintaan. Nyt ennaltaehkäisevän hoidon budjetti on 5–10 prosenttia.

– Mitä enemmän meillä on dataa omasta hyvinvoinnistamme, sitä enemmän pystymme itse siihen vaikuttamaan, Malkamäki sanoo.

Inhimillisyys säilyy

Tiedon hyödyntäminen ja digitalisaatio ovat keskeisimpiä keinoja terveydenhuollon haasteisiin vastaamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. Tärkeä apuväline ovat kielimallit, esimerkiksi suomenkielistäkin terveydenhuollon sanastoa oppiva GPT, joka avustaa datamassan käsittelyssä.

– Kielimallit tuovat analytiikan ja tiedon prosessoinnin asioiksi, joita tavallinen ihminen voi tehdä pienellä koulutuksella koneen kanssa keskustellen. Seuraavien parin vuoden aikana tullaan löytämään tuhansia eri tapoja käyttää kielimalleja terveydenhuoltoalalla, Honkanen sanoo.

Panelistien mukaan kielimalleja voitaisiin käyttää ensisijaisesti terveydenhuollon toimisto- ja dokumentointityön tehostamisessa. Tuolloin resursseja vapautuisi käytännön potilastyöhön.

– Kielimalleja voitaisiin käyttää lausuntojen teossa, reseptien uusimisessa sekä päätöksenteon valmistelussa. Se vapauttaisi paljon työaikaa ammattilaisilta, jonka voisi hyödyntää muuhun, Antikainen lisää. 

Honkasenkin mukaan kielimallien hyödyntäminen sopisi parhaiten samalla formaatilla yhä uudelleen tehtävään hallinnolliseen työhön, esimerkiksi dokumenttien läpikäyntiin ja yhteenvetojen tekoon.

– Hoitajan työ on viimeisiä töitä, joita tekoälyllä ratkaistaan. Mutta tekoälyn tehdessä jotakin muuta työtä, voitaisiin siitä säästyvä raha käyttää uusien hoitajien palkkaamiseen, hän sanoo. 

Myös Antikainen näkee, että tekoälyä automaatiossa ja analytiikassa hyödyntämällä potilaan ja hoitajan välinen kontakti pysyisi ennallaan.

– Tekoälyllä voidaan automatisoida tietojen kirjaus, mutta ei niitä hetkiä, kun hoitaja käsittelee tai nostaa potilasta, hän korostaa. 

Lainsäädäntö ajan tasalle

Tällä hetkellä tekoälyä hyödynnetään muun muassa radiologian ja onkologian saralla esimerkiksi mammografiaseulonnoissa, jossa tekoälyn avulla saadaan parempaa tarkkuutta diagnostiikkaan. 

Maksimow huomauttaa, ettei Suomen lainsäädäntö kuitenkaan vielä mahdollista tekoälyn täyttä hyödyntämistä, vaan tulee kehityksen perässä.

– Regulaatio vaatii edelleen, että kaksi radiologia lausuu diagnoosin. Päättäjät tulisi saada mahdollistamaan tiedon hyötykäyttö ennakoivasti, hän sanoo. 

Terveydenhoidossa on lisäksi käytössä algoritmeja, joilla voidaan parantaa keuhkokuvan diagnostiikkaa esimerkiksi tunnistamalla, onko kyseessä koronaperäinen keuhkokuume tai onko murtumassa tietynlaisia elementtejä. Lopullisen diagnoosin ja hoitosuunnitelman tekee tässäkin tapauksessa lääkäri. 

– Sitten alkaa kriittinen päätöksenteko, joka huomioi potilaan muun elämän. Tekoäly ei korvaa lääkärin työtä, vaan on hyvä tukemaan ison datan käsittelyä. Se ei kerro, mitä diagnoosin jälkeen tehdään, Maksimow sanoo.

Panelistien mukaan lainsäädäntö tulee kehityksen perässä ja osaltaan hidastaa datan käyttöä ja liikkuvuutta hyvinvointialueilla. Dataa voidaan nyt hyödyntää kuvantamisessa sekä analytiikassa, mutta ei potilaiden geenitietoihin perustuvassa ennaltaehkäisevässä hoidossa.

– Jos potilaalta löytyisi syöpägeeni, voitaisiin hänelle kohdentaa aikaisemmin syöpäseulontoja. Se olisi järkevää, mutta ei lainsäädännön puitteissa tällä hetkellä mahdollista, Malkamäki sanoo.

Panelistit toivovat, että hallitus lunastaisi lupauksensa tekoälyn tehokkaamman käytön mahdollistamisesta terveydenhuollossa. 

– Tarvitaan tietomallit, joiden kautta data siirtyisi suoraan eri hyvinvointialueiden väillä. Ainakin asiakastietolakia tulisi muuttaa, Malkamäki sanoo. 

Myös Maksimow ja Antikainen toivoisivat, että tekoälyn käyttö mahdollistettaisiin laajemmin suomalaisessa terveydenhoidossa ja sosiaalitoimessa.

– Yksityiset tiedot pitää tietenkin suojata. Etukäteen ei silti pitäisi rajata tietoa, mitä lääkäri tai hoitaja saa käyttää päätöksenteossa, Maksimow sanoo.

Ei syytä huoleen

Tietoevryn kyselyn mukaan puolet suomalaisista on huolissaan siitä, mitä dataa heistä kerätään ja missä sitä säilytetään. Virallisen terveysdatan vuotamisesta ei panelistien mukaan tarvitse olla huolissaan, sillä se on tarkoin suojattua sekä säädeltyä. 

– Kansalaisia pitäisi tiedottaa paremmin siitä, mitä tietoja heistä tullaan käsittelemään ja mitä hyötyä siitä on heille, Maksimow sanoo.

Sen sijaan panelistit kehottavat suomalaisia kiinnittämään huomiota siihen, minkälaista muuta dataa he itsestään jakavat esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. 

– Suhteessa sosiaaliseen mediaan, pidän terveydenhuollon dataa hyvin turvallisena, Maksimow päättää.

Katso Porin SuomiAreenan paneelikeskustelu täältä.