Kirjaamiseen käytetty aika väheni päivässä jopa 20 minuuttiin 45 minuutista tekoälyn avulla.
Hoitohenkilökuntaa havitellaan Suomeen ulkomailta, mutta apua tarvitaan vääjäämättä myös teknologiasta, jotta kasvava vanhusväestö saadaan tulevaisuudessa hoidettua.
Tätä mieltä on ainakin hoivapalveluyritys Attendo, joka odottaa hallitukselta pikaisesti lainsäädäntöä siitä, miten teknologia jatkossa huomioidaan osaksi hoivatyötä ja henkilöstömitoitusta.
Lain on ollut määrä tulla voimaan heinäkuun alusta, mutta sen valmistelu on venynyt. STT:n tietojen mukaan voimaantuloa voidaan joutua siirtämään. Yksityiskohdista keskustellaan vielä hallituksessa, eikä luonnos ole lähtenyt lausunnoille.
– Yli 85-vuotiaiden määrä tuplaantuu vuoteen 2040 mennessä. Meidän työn tuottavuuden pitäisi parantua 40 prosenttia siihen mennessä, jotta pärjäisimme tällä työntekijämäärällä, mikä meillä nyt on. Siihen pääsemiseksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin saada teknologiaa isosti avuksi, Attendon kehitysjohtaja Minna Nissinen sanoo STT:lle.
1:56
Ympärivuorokautisen hoivan sitova vähimmäishenkilöstömitoitus pieneni 0,65:stä 0,6 työntekijään asukasta kohti tämän vuoden alusta alkaen. Käytännössä se tarkoittaa, että 20:tä vanhusta kohti pitää olla vähintään 12 työntekijää, jotka kiertävät eri vuoroissa ympäri vuorokauden.
Nyt hallitus pyrkii kirjaamaan lakiin, miten osa näiden ihmisten töistä voitaisiin korvata teknologisilla ratkaisuilla. Nissisen mielestä on hankalaa, kun lakiesityksen tulevasta muotoilusta ja kannustimista ei ole mitään tietoa.
Attendo on julkisten hoivapalveluiden yksityinen tuottaja, joka toimii yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Edellisen hallituksen esitys kaatui
Hallituksessa myönnetään, että parasta olisi ollut, jos esitys olisi saatu eteenpäin yhtä aikaa uuden henkilömitoituksen kanssa sen sijaan, että nyt tulee muutosta muutoksen päälle.
Lainsäädäntö halutaan kuitenkin valmistella huolella muun muassa potilasturvallisuuden näkökulmasta, STT:lle kerrotaan.
Edellisen hallituksen lakiesitys teknologisesta avusta muun muassa iäkkäiden kotihoidon palveluihin kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Ehdotuksen olisi valiokunnan mukaan pitänyt olla tarkkarajaisempi.
Lue myös: "Lääkäri katsoo vain tietokonetta": Pian tämän pitäisi muuttua, kun tekoäly pelastaa terveydenhuollon
Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille helpompaa
Attendon yhdessä ympärivuorokautisessa hoivakodissa on juuri päättynyt tekoälyn pilottikokeilu. Siinä pieni hoitajaryhmä pystyi tekemään runsaasti työaikaa vievät kirjaukset tekoälysovelluksen avulla puhumalla sen sijaan, että kirjoittaisi ne vuoron lopuksi tietokoneella.
Alustavien arvioiden mukaan kirjaamiseen käytetty aika väheni päivässä noin 20 minuuttiin noin 45 minuutista.
Työterveyslaitos on selvittänyt pilotin onnistumista työarjessa. Raportin mukaan sovelluksen käyttö voi pienentää työkuormitusta, koska sanelu helpottaa ja nopeuttaa kirjaamista. Sen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta vaikka yhdessä asukkaan kanssa, mikä keventää hoitajien muistissa pidettävien asioiden määrää.
Tekoälyllä tehty kirjaus täytyy aina itse tarkistaa ja tehdä mahdolliset korjaukset ennen kuin sen siirtää ohjelmistorobotiikan avulla asukastietojärjestelmään.
Työterveyslaitoksen mukaan varsinkin alussa kirjaukset voivat vaatia paljon korjailua. Nissinen uskoo, että aikaa säästyy jatkossa vielä enemmän, kun tapaan totutaan.
– Puhuminen on kirjoittamista helpompaa varsinkin ei suomea äidinkielenään puhuville hoitajille. Kirjauksista tuli selkeämpiä ja laatu parani, hän sanoo.
Arkaluontoisten tietojen antaminen tekoälyn käsiteltäväksi ei ole Nissisen mukaan riskialtista, koska ratkaisun ympäristö on täysin suljettu.
– Tekoälyn opettamiseen hyödynnetään myös meidän omaa dataa eli se ei ime avoimesta internetistä mitään.
Yhdessä vastaavat tekoälyratkaisut säästäisivät Nissisen mukaan valtavasti henkilöstön työaikaa itse hoivaan. Työterveyslaitos pitää keskeisenä, että hoivan ammattilaiset ja sovellusten käyttäjät ovat mukana, kun uusia ratkaisuja kehitetään.
Valvonta yhdenmukaiseksi kaikkialla
Kokeilun tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka helpottaisi tekoälyn käyttöä hoivatyön arjessa, ja joka voitaisiin helposti laajentaa muillekin toimialoille käyttöön.
Nissisen mielestä ei ole järkevää, että tällä hetkellä hyvinvointialueet ja yksityiset toimijat sekä terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut kaikki erikseen kehittelevät omia ratkaisujaan.
– Sosiaalipalvelut ovat jääneet olemattomalle huomiolle ja pimentoon kehitystyössä, vaikka ne kattavat 40 prosenttia sote-menoista ja 10 prosenttia koko Suomen työväestöstä on töissä sosiaalipalveluissa, hän huomauttaa.
Ongelmallista on myös, että valvova viranomainen tulkitsee eri puolilla Suomea eri tavoin, mitä ja miten teknologiaa voi ottaa käyttöön.
– Se on yksi tärkeä asia linjattavaksi tällä esityksellä. Meillä pitää olla selkeä sääntely, että ei käy niin, että yksiköt investoivat johonkin teknologiaan ja sitten valvova viranomainen katsoo, ettei sitä voi hyödyntää, sanoo yksi hallituslähde STT:lle.