Tekikö Nuorten Leijonien valmennus virheen NHL-superlupauksen kohdalla? Petteri Sihvonen shokkitappiosta: "Hämmentävää"

RAPORTTI: Shokkitulos! Nuorten Leijonien MM-urakka alkoi yllätystappiolla

Suomen MM-avaus kiteytettynä: liimaträppi oli liikaa.

– Täytyy Sveitsille antaa kunniaa. Oli raju veto lähteä pelaamaan träppiä ja laittaa vasta sitten hiljalleen hyökkäystä kasaan. Tuo selkeästi yllätti Nuoret Leijonat, joilla ei oikein ollut valmiutta purkaa sitä. Sveitsi sai tuosta itseluottamusta, MTV Urheilun jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvonen perkaa.

Sihvonen ei pitänyt siitä, miten Suomen johtavat pelaajat esiintyivät avausottelussa.

– (Brad) Lambert, (Joakim) Kemell, (Ville) Koivunen, (Oliver) Kapanen ja (Aleksi) Heimosalmi eivät pystyneet näyttämään eteen ja johtamaan joukkoja. Ymmärrän, että ensikertalaiset saattoivat jännittää vielä tässä vaiheessa, mutta näiltä kokeneilta kisakävijöiltä olisi voinut odottaa huomattavasti kovempaa panosta.

LISÄÄ: Nuorille Leijonille yllätystappio, Joakim Kemellin tilanne puhutti – näin Tomi Lämsä otti kantaa

– Kun Suomen peli meni jännittämiseksi, siitä tuli sellaista, mitä Kärpät on pelannut silloin, kun se on ollut heikoimmillaan. Ikään kuin ajatellaan, että peli tulee toisteisuuden kautta ilman, että on tunnetta mukana. Pelaajien täytyy ymmärtää, että heidän pitää pelata ihan pelitilanteiden rajoilla. On selvää, että tämän täytyy olla herättävä shokki jatkoa ajatellen. Hämmentävä tapahtuma ja osaltaan hyvin huolestuttava tappio, Sihvonen toteaa.

Alkoiko kaikki jo väärällä tavalla?

Kaikki näytti vielä lupaavalta, kun Suomi laittoi Kanadan tiukoille turnausta edeltäneessä harjoitusottelussa.

– Tämä Sveitsi-peli oli selkeä pudotus tuohon nähden, Sihvonen sanoo.

Nuorten Leijonien shokkitappion saattoi selittää kahdella tekijällä. Suomen pelin avaaminen ontui, eivätkä sinipaidat päässeet kunnolla Sveitsin träpin läpi. Ja jos muuri murtui, hyökkäysalueen hyökkäyspelaaminen jäi luvattoman vajavaiseksi.

Nuorten Leijonien puolustuksessa ainoastaan Pelicansin luottoluutija Topias Vilén onnistui vakuuttamaan. Hän oli ainut, joka pystyi rikkomaan Sveitsin rintamaa terävillä, pitkillä avauksilla.

Muut jäivät pimentoon.

– Suomen puolustus on vähän nimettömämpi verrattuna siihen, mitä se on ollut tässä aiempina vuosina. Siellä ei ole enää Eemil Viroa, Ruben Rafkinia tai Topi Niemelää. Vilén on hyvä esimerkki siitä, että ennen kuin valmentajat pystyivät reagoimaan pelin vaateeseen riittävillä muutoksilla, hän oli jo tehtäviensä tasalla. Muut pääsivät vasta hiljalleen mukaan ja siinä vaiheessa itseluottamus oli jo mennyttä kalustoa, Sihvonen analysoi.

On esitettävä kysymys: löytyykö Suomelta sellaisia puolustajia, Vilénin lisäksi, jotka pystyvät rikkomaan kaavaa? Kyllä, mutta ei välttämättä pelaavassa rosterissa.

Niin. Paitsi.

Aron Kiviharju.

Nuorten Leijonien valmennusjohto teki kisojen alla kovan ratkaisun, kun se jätti Kiviharjun katsomon puolelle. 16-vuotiaalle NHL-tason superlupaukselle ei annettu edes kunnon saumaa. 

Mitä Kiviharju olisi pystynyt tarjoamaan Suomen joukkueelle? Paineen alla fiksuja, peliä edistäviä ratkaisuja ja hyökkäyspelin oikea-aikaista rytmitystä.

– Suomi olisi ehdottomasti tarvinnut Kiviharjua Sveitsi-ottelussa. Suomelta puuttuu vähän sellaisia itsepäisiä puolustajia, jotka alkavat hoitaa peliä jo ennen kuin valmennus jakaa huomioita, Sihvonen toteaa aiheeseen liittyen.

Eikä Kiviharjun sivuuttaminen ollut ainoa hämmentävä tapaus. Toinen tekijä liittyi NHL:n ykköskierroksen varaukseen Joakim Kemelliin, joka aloitti kisat 13. hyökkääjänä. Eli siis sama Kemell, jonka pitäisi olla Suomen johtava hyökkääjä.

– En tiedä, että mitä noiden kokoonpanosekoitusten kanssa haettiin. Tuntui, että joukkueessa oli jo etukäteen aiheutettua painetta. Sveitsi toi sen taktisesti esiin, Sihvonen kiteyttää.