Viiden jälkeen -ohjelmassa pohdittiin tekoälyn roolia musiikin tekemisessä. Musiikkiteknologian lehtorin mukaan se on hyvä työkalu, jonka käyttö tulee lisääntymään.
Tekijänoikeusjärjestö Teoston kyselyn mukaan Suomessa lähes puolet musiikintekijöistä hyödyntää tekoälyä.
Voiko tekoälyllä sitten säveltää ammattilaisen mielestä uskottavaa musiikkia?
Metropoliassa työskentelevä musiikkiteknologian lehtori Julius Mauranen ei ollut järin vakuuttunut kuullessaan tekoälyn luoman version Olavi Virran Hopeinen kuu -kappaleesta.
– Ei väräyttänyt omaa viisariani. Minun on vaikea nähdä, minkä takia se on täytynyt tehdä ja irrottaa omasta historiallisesta kontekstistaan.
Mauranen kokee uudelleenversioinnin, etenkin kun alkuperäistä lauluraitaakin muokataan, epäkunnioittavaksi.
– Menee vähän haudanryöstön puolelle.
0:53
"Sitä käyttää, vaikka ei tiedosta käyttävänsä"
Lehtorin mukaan tekoälyä kuitenkin käytetään Metropoliassakin monella tapaa, muun muassa biisien teossa ja soiton opettelussa. Hän pitääkin sitä hyvänä apuvälineenä, mutta korostaa, että sen ei tulisi ottaa isoa roolia.
– Sanoisin että se on enemmän sellaista työnkulkujen nopeuttamista. Se on työkalu, hyvä renki, huono isäntä.
Tekoälyn käyttö tulee Maurasen mukaan varmasti lisääntymään entisestään, koska ne työkalut mitä kappaleiden tuotannossa käytetään, integroidaan niin vahvasti musiikinteko-ohjelmiin.
– Loppujen lopuksi sitä (tekoälyä) käyttää, vaikka sitä ei oikeastaan edes tiedosta käyttävänsä.