Viiden jälkeen -ohjelmassa pohdittiin tekoälyn roolia musiikin tekemisessä. Musiikkiteknologian lehtorin mukaan se on hyvä työkalu, jonka käyttö tulee lisääntymään.
Tekijänoikeusjärjestö Teoston kyselyn mukaan Suomessa lähes puolet musiikintekijöistä hyödyntää tekoälyä.
Voiko tekoälyllä sitten säveltää ammattilaisen mielestä uskottavaa musiikkia?
Legendaariselta Olavi Virralta on julkaistu viime vuonna alkaneessa projektissa uudelleen materiaalia, jonka tekemiseen on käytetty tekoälyyn ja koneoppimiseen perustuvia ohjelmistoja, joita ei kuitenkaan tule sekoittaa ChatGPT:n kaltaisiin keskustelubotteihin ja virtuaaliavustajiin.
Virta levytti vuonna 1960-luvun alussa monien tunteman Hopeinen kuu -kappaleen, jonka suomenkielinen versio kuuluu kotimaisen iskelmän klassikoihin.
Tuosta alkuperäisestä levytyksestä on ääniohjelmiston avulla irrotettu pelkkä Virran lauluraita, jonka ympärille on rakennettu kokonaan uusi versio klassikkokappaleesta.
Projektin tuottaja Petri Kokon mukaan tavoitteena oli ensinnäkin saada päivitettyä vanha monoäänitys nykystandardien mukaisesti stereo-muotoon.
– Kaikki muu ääniraidan ympärillä on soitettu uudestaan oikeiden ammattimuusikoiden toimesta, Kokko kertoo.
Toisin sanoen, Hopeisen kuun uudessa päivitetyssä versiossa ei ole varsinaisesti käytetty generatiivista tekstikomennoilla toimivaa tekoälyä, vaan normaalia studioteknologiaa.
Poptorin toimitusjohtaja Erkki Puumalainen perustelee projektia laajemmasta näkökulmasta.
Puumalaisen mukaan vastaavilla uudelleenjulkaisuilla siirretään historiaa tulevaisuuteen ja saatetaan vanhaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta musiikkia sellaiseen muotoon, että nuorempien kuuntelijoiden on helpompaa päätyä vanhojen klassikoiden äärelle.
Metropolia Ammattikorkeakoulussa työskentelevä musiikkituotannon ja -teknologian lehtori lehtori Julius Mauranen ei ollut järin vakuuttunut kuullessaan uuden version Olavi Virran Hopeinen kuu -kappaleesta.
– Ei väräyttänyt omaa viisariani. Minun on vaikea nähdä, minkä takia se on täytynyt tehdä ja irrottaa omasta historiallisesta kontekstistaan.
Teknologian kehitys sallii myös keskeneräisten tai julkaisemattomien teosten muokkaamisen ja julkaisemisen. Tunnettu esimerkki tästä on The Beatles, joka julkaisi vuonna 2023 John Lennonilta kesken jääneen demonauhoituksen tekoälyn avulla.
Lue myös: The Beatlesin viimeiseksi jäävässä kappaleessa on käytetty tekoälyä – näin John Lennonin ääni saatiin mukaan
Se, miten ihminen kokee musiikin, riippuu hänen omista mieltymyksistään, muistoistaan ja tunnetiloistaan. Eivätkä kaikki välttämättä ilahdu uusista versioista.
Mauranen kokee uudelleenversioinnin, etenkin kun alkuperäistä lauluraitaakin muokataan, epäkunnioittavaksi.
– Menee vähän haudanryöstön puolelle.
0:53
"Sitä käyttää, vaikka ei tiedosta käyttävänsä"
Lehtorin mukaan tekoälyä kuitenkin käytetään Metropoliassakin monella tapaa, muun muassa biisien teossa ja soiton opettelussa. Hän pitääkin sitä hyvänä apuvälineenä, mutta korostaa, että sen ei tulisi ottaa isoa roolia.
– Sanoisin että se on enemmän sellaista työnkulkujen nopeuttamista. Se on työkalu, hyvä renki, huono isäntä.
Tekoälyn käyttö tulee Maurasen mukaan varmasti lisääntymään entisestään, koska ne työkalut mitä kappaleiden tuotannossa käytetään, integroidaan niin vahvasti musiikinteko-ohjelmiin.
– Loppujen lopuksi sitä (tekoälyä) käyttää, vaikka sitä ei oikeastaan edes tiedosta käyttävänsä.
Lue myös: Toimittaja teki minuuteissa "radiohitin" – uskoisitko, että tämä on tehty tekoälyllä?
Tekoäly pelastaa ihmishenkiä uima-altaissa – katso video uudesta tekniikasta
Juttua muokattu 13.8.2025 kello 18.40: Lisätty Poptori oy:n edustajien kommentit sekä tarkennettu Hopeinen kuu -kappaleen uudelleenjulkaisun tekotapaa. Lisätty myös kappale liittyen The Beatles yhtyeen uuteen tekoälyn avulla tehtyyn kappaleeseen.Lisäksi tarkennettu Julius Maurasen työnkuvaa.