Työeläkeyhtiöihin tulleista uusista työkyvyttömyyshakemuksista hylätään jo noin 40 prosenttia ja Kelaan tulevista yli 55 prosenttia.
– Ne ovat vuotta 2007 edeltävästä noin 20 prosentista kasvaneet nykyiseen yli 40 prosenttiin, toteaa työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Schugk huomauttaa, että työeläkelainsäädäntöä ei tältä osin ole muutettu eikä kiristetty, eikä myöskään arviointikriteereitä ole muutettu eläkelaitoksissa, eli syy ei löydy sieltä.
Syyt hylkäysosuuksien kasvun takana ovat moninaiset, eikä ilmiötä selitä mikään yksittäinen tekijä.
Kaksi lakia, joissa eri kriteerit työkyvylle
Yksi syy löytyy sairauslomien pitkittymisestä, joiden takana ovat sekä hoitojonojen pitkittyminen että hoidon puutteet etenkin mielenterveyspuolella. Tämän seurauksena sairauspäivärahakausi ehtii kulua loppuun hoitoa odotellessa tai sen vaikutusta odottaessa.
Sairausvakuutuslain mukaan henkilön työkykyä arvioidaan hänen omaan työhönsä nähden. Työeläkelain mukaan työkykyä ei arvioida pääsääntöisesti vain henkilön omaan työhön, vaan kaikkeen saatavilla olevaan työhön, jota henkilön voidaan kohtuudella odottaa tekevän.
Tästä erosta aiheutuu se, että osa henkilöistä, jotka ovat olleet sairausvakuutuslain mukaisesti arvioituina työkyvyttömiä, eivät olekaan sitä työeläkelakien mukaan arvioituna. Tällöin hakemus hylätään.
Yksinkertaistaen: Selkävaivainen rakennustyöntekijä ei selviydy omasta työstään, mutta eläkelaitoksessa hänen arvioidaan selviytyvän vaikkapa kevyemmästä varastopuolen työskentelystä.
