Työeläkeyhtiöihin tulleista uusista työkyvyttömyyshakemuksista hylätään jo noin 40 prosenttia ja Kelaan tulevista yli 55 prosenttia.
– Ne ovat vuotta 2007 edeltävästä noin 20 prosentista kasvaneet nykyiseen yli 40 prosenttiin, toteaa työeläkeyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Schugk huomauttaa, että työeläkelainsäädäntöä ei tältä osin ole muutettu eikä kiristetty, eikä myöskään arviointikriteereitä ole muutettu eläkelaitoksissa, eli syy ei löydy sieltä.
Syyt hylkäysosuuksien kasvun takana ovat moninaiset, eikä ilmiötä selitä mikään yksittäinen tekijä.
Kaksi lakia, joissa eri kriteerit työkyvylle
Yksi syy löytyy sairauslomien pitkittymisestä, joiden takana ovat sekä hoitojonojen pitkittyminen että hoidon puutteet etenkin mielenterveyspuolella. Tämän seurauksena sairauspäivärahakausi ehtii kulua loppuun hoitoa odotellessa tai sen vaikutusta odottaessa.
Sairausvakuutuslain mukaan henkilön työkykyä arvioidaan hänen omaan työhönsä nähden. Työeläkelain mukaan työkykyä ei arvioida pääsääntöisesti vain henkilön omaan työhön, vaan kaikkeen saatavilla olevaan työhön, jota henkilön voidaan kohtuudella odottaa tekevän.
Tästä erosta aiheutuu se, että osa henkilöistä, jotka ovat olleet sairausvakuutuslain mukaisesti arvioituina työkyvyttömiä, eivät olekaan sitä työeläkelakien mukaan arvioituna. Tällöin hakemus hylätään.
Yksinkertaistaen: Selkävaivainen rakennustyöntekijä ei selviydy omasta työstään, mutta eläkelaitoksessa hänen arvioidaan selviytyvän vaikkapa kevyemmästä varastopuolen työskentelystä.
"Maksava asiakas saa, mitä pyytää"
Ihmisten ja heitä hoitavien lääkärien käsitys siitä, milloin työntekoa voidaan kohtuudella edellyttää, on muuttunut.
Tässä taustalla on osin terveydenhuollon asiakaslähtöisyys varsinkin yksityisellä sektorilla: maksava asiakas saa sitä mitä pyytää.
Hieman kärjistävä esimerkki voisi olla seuraavanlainen tilanne: Jos lääkäri ei kirjoita sairauslomaa, hän saa asiakkaalta tai potilaalta huonon asiakastyytyväisyyttä mittaavan NPS-arvion, eikä "kolmen tähden lääkäri" saa enää jatkossa potilaita.
Mielenterveyden arvioiminen vaikeampaa
Mielenterveysperusteisen työkyvyttömyyden osuus on kasvanut.
Mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä on vaikeampi arvioida ja kuvata objektiivisesti kuin fyysisen sairauden aiheuttamaa työkyvyttömyyttä.
Sen lisäksi diagnostiikka on usein puutteellista tai epävarmaa, ja työkykyä alentavat usein muut tekijät kuin sairaus. Esimerkiksi koetut vastoinkäymiset, talousvaikeudet ja hankala perhetilanne ovat asioita, joihin lääkärillä ei juuri ole vaikutusmahdollisuutta.
Ahdistuneisuusdiagnoosien osuuden kasvu mielenterveysperusteisista työkyvyttömyyseläkehakemuksista on kasvanut, eikä näitä häiriöitä yksinään pidetä useinkaan niin vaikeina, että henkilön voitaisiin niiden perusteella olevan kaikkeen työhön työkyvytön.
15:36
Myös toiminnalliset oireet ja häiriöt ovat lisääntyneet. Kun oireita selittäviä tutkimuslöydöksiä ei ole, eivät myöskään eläkelain mukaiset perusteet myöntää työkyvyttömyyseläke täyty, vaikka henkilö kokisi oireistaan merkittävää haittaa. Tällaisia ovat usein kipuoireyhtymät, krooninen väsymysoireyhtymä ja nivelten yliliikkuvuus.
Lisäksi kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt – tai ainakin diagnoosit – ovat lisääntyneet.
Nämä myötäsyntyiset tai lapsuudessa alkaneet tilat eivät muodoista niin sanottu eläketapahtumaa, eli hakijan tilassa ei ole tapahtunut työuran aikana olennaista muutosta tai heikentymistä, jolloin eläkelain mukaiset perusteet myöntää työkyvyttömyyseläke eivät useinkaan täyty.
"Eläkeputki" on poissa
Tilannetta ruuhkauttaa se, että muut varhaisen eläköitymisen väylät ovat poistuneet. Näitä ovat työttömyyseläke, ikääntyneen työttömän "eläkeputki" ja yksilöllinen varhaiseläke.
Henkilöllä, joka kokee ettei työssä ole mahdollisuutta jatkaa, lähes ainoa tapa hakea ulospääsyä tilanteesta on hakea työkyvyttömyyseläkettä, jonka myöntökriteerit eivät sitten kuitenkaan täyty ja hakemus hylätään.
18:13
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.