30-vuotiaan naisen sairausvakuutus evättiin terapiassa käynnin takia – "Juuri tällaisen kohtelun takia ihmiset pelkäävät hakea apua"

30-vuotias, yrittäjänä työskentelevä nainen suunnitteli vaihtavansa Pohjola Vakuutuksen tarjoaman yrittäjän sairausvakuutuksen yksityisen henkilön sairausvakuutukseen. Hän järkyttyi, kun hakemus valahti bumerangina takaisin. 

– Olen käynyt kolme vuotta Kelan tukemassa kuntoutuspsykoterapiassa masennuksen ja lievien ahdistusoireiden takia ja olen lopettamassa terapian helmikuun aikana. Vakuutusyhtiön mukaan terapiataustan vuoksi koko sairausvakuutuspäätös evättiin minulta.

Vakuutusyhtiöstä kerrottiin, että hänen tapauksessaan vakuutusta voisi hakea uudelleen sen jälkeen, kun terapian lopettamisesta on vuosi. 

– Kaikilla varmasti tulee elämässä tilanteita vastaan, milloin ulkopuolisen kuuntelijan apu olisi tarpeen, mutta juuri tällaisen kohtelun takia ihmiset pelkävät tai vieroksuvat hakea apua. Tai kertoa, että on käynyt terapiassa. Ja se osaltaan pitää yllä mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää.

Lue myös: Perhe ei voinut maksaa vakavasti sairaan lapsen tarvitsemaa apua – antoivat huoltajuuden pois, jotta valtion olisi pakko maksaa

Hän kokee päätöksen epäreiluna, koska terapiasta on ollut apua ja hän sanoo voivansa nyt paremmin.

– Mielestäni on pöyristyttävää, että näin toimitaan. Sanotaan, että pitäisi matalalla kynnyksellä mennä puhumaan asioistaan, mutta nyt tulee olo, että oliko terapia virhe ja olisiko helpompaa, jos en ikinä olisi mennyt terapiaan? Minusta tuntuu, että minua rangaistaan siitä, että olen hoitanut asiani kuntoon. 

Vakuutus voidaan myöntää osittain

Pohjola Vakuutuksen yksikönpäällikkö Atte Erkamo sanoo, että näin toimitaan, koska sairausvakuutuksen tehtävänä on tarjota vakuutusta toteutumattoman riskin varalle. Sairausvakuutus on mahdollista myöntää myös osittain, niin että jo olemassa oleva sairaus rajataan vakuutuksen ulkopuolelle. 

– Mikäli asiakkaan terveydentila on sellainen, ettei ymmärrettävää ja tarkoituksenmukaista rajoitusehtoa voida asettaa, ei vakuutusta yleensä voida myöntää. Vakuutuksen myöntöratkaisun osalta haastava tilanne on juuri alkanut tai vasta lyhyen aikaa ollut sairaus, jolloin sen kehityksestä ei vielä osata sanoa. Näin ollen saattaa olla mahdotonta tehdä tarkoituksenmukaista ja jo toteutunutta riskiä rajaavaa rajoitusehtoa, Erkamo vastaa MTV:lle.

Lue myös: Mielenterveyden asiantuntija haluaa, että masennus ja uupuminen hyväksytään osaksi elämää – Diagnoosi ei ole kaiken loppu: "Sinulla on edelleen oikeus jatkaa"

Jos jokin sairaus on vakuutuksen myöntämisen tiellä, Erkamon mukaan käytössä on kolme eri toimintamallia: Joko sairaus voidaan rajata vakuutuksen ulkopuolelle, vakuutus voidaan myöntää riittävän oireettomusajan jälkeen tai vakuutusta ei voida myöntää ollenkaan. 

– Erilaiset mielenterveydelliset sairaudet tai oireet voivat johtaa erilaisiin vakuutuksen myöntöratkaisuihin kyseessä olevan diagnoosin vakavuudesta ja asiakkaan terveydentilasta riippuen. Vakuutuksen myöntämiseen liittyen tarkastellaan asiakkaan aikaisempaa sairaus- tai vammahistoriaa vain siltä osin kuin se kyseisen vakuutuksen kannalta on merkityksellistä, Erkamo sanoo.

Hän muistuttaa, että vakuutuksen eväämispäätös on harvoin lopullinen, vaan vakuutusta voi jossain vaiheessa hakea uudelleen. 

"Pelkomme on, että hoitoon lähtemistä lykätään"

Mielenterveyden keskusliiton lakimies Oskari Korhonen kertoo MTV:lle, että liitto saa tasaisin väliajoin kyselyitä aiheeseen liittyen. Liitto on selvittänyt asiaa viimeksi vuonna 2011. Silloin kyselyyn vastanneista noin 60 prosenttia oli lopulta saanut sairausvakuutuksen, vaikka heillä oli mielenterveyshäiriötaustaa.

– Meidän pelkomme on se, että ihmiset lykkäävät hoitoon lähtemistä sen vuoksi, koska pelkäävät mielenterveyshäiriödiagnoosin vaikeuttavan vakuutuksen saamista.

Lue myös: Entä, jos et toivu masennuksesta ennallesi? Tästä on kyse toipumisorientaatiossa, jossa sairastamisen tavoite ei ole parantua: "Jokaisella on oikeus elää hyvää elämää 'puutteistamme' huolimatta"

Mielenterveyshäiriöiden aiheuttaman stigman poistamiseksi on tehty paljon työtä, ja siksi vakuutusyhtiöiden pitäisi kertoa päätöstensä taustoista selkeämmin, Korhonen ajattelee. 

– Toivoisimme, että vakuutusyhtiöt viestisivät selkeämmin päätöksen perusteista ja siitä, miten pitkäksi aikaa mielenterveysongelmat estävät vakuutuksen saamisen. Pisin aikavaatimus oireettomuudesta, jonka olen itse kuullut, on ollut jopa viisi vuotta, mutta he kertovat kyllä tekevänsä yksilökohtaista harkintaa.

Korhonen myös muistuttaa, ettei terveysselvityksessä kannata jättää kertomatta terapiataustasta vakuutuksen hylkäämisen pelossa.

– Terveyskyselyihin pitää aina vastata rehellisesti, sillä korvaus voi jäädä saamatta, jos myöhemmin korvausta haettaessa käy ilmi, että kaikkea kysyttyä ei olekaan ilmoitettu.

Jutussa tapausesimerkkinä toimiva haastateltava esiintyy nimettömänä työnsä vuoksi.