Tässä yksi syy siihen, miksi masennuslääkkeitä syödään yhä enemmän

– Sinänsä kehityssuunta on tervetullut, koska unilääkkeiden käyttöön liittyy monenlaisia ongelmia. 2000-luvulla pitkäaikaisempaa unettomuutta on ryhdytty hoitamaan pienillä annoksilla väsyttäviä masennuslääkkeitä, selvästi pienemmillä annoksilla kuin varsinaista masennusta, selvittää neurologian erikoislääkäri, unitutkija Christer Huplin Työterveyslaitokselta MTV3 Uutisille.

Muita väsyttäviä lääkkeitä käytetään perinteisten unilääkkeiden rinnalla Käypä hoito -suositustenmukaisesti yhä enemmän. Asia vahvistui, kun tutkijaryhmä (Lauri Virta, Juha Markkula ja Erkki Kronholm) vertaili Fimean ja Kelan kulutushavaintoja ja ostotietoja.

– Tutkijaryhmän selvitys viittasi juuri tähän, että tiettyjen masennus- ja mielialalääkkeiden pienten pakkausten ja nimenomaan pienten vahvuuksien myynti on vuoden 2005 jälkeen lisääntynyt vastaavalla tavalla mitä unilääkkeiden käyttö on vähentynyt, Huplin kertoo.

Melatoniini-hormonin käyttö yleistyy

Perinteisten unilääkkeiden käyttöä on vähentänyt myös melatoniini-hormonin käytön yleistyminen. Elimistö erittää melatoniinia normaalistikin, mutta se on Suomessa reseptilääke. Perinteisesti sitä on käytetty muun muassa aikaerorasituksesta toipumiseen.

– Melatoniini ei aiheuta riippuvuutta, kuten perinteiset unilääkkeet. Pitkittyneestä unilääkkeiden käytöstä seuraa helposti toleranssi, jonka takia annoskokoja nostetaan, mistä taas seuraa lisää riippuvuutta ja unilääkkeiden teho hiipuu. Lopuksi tulee myös vieroitusunettomuutta, kun annosta yritetään vähentää, Huplin kuvaa kierrettä.

Unilääkkeitä korvaavat masennus- ja mielialalääketkään eivät kuitenkaan ole sivuoireettomia.

– Myös korvaavissa lääkkeissä on sivuvaikutuksia, joten hoidot täytyy aloittaa pienillä annoksilla.

Sekä Käypä hoito -suositus että Työterveyslaitoksen unitutkija Huplin korostavat pyrkimystä hoitaa unettomuus ilman lääkkeitä.

(MTV3)

Täältä Karjalaisen uutiseen