EU-komission viime viikolla julkaisemat maakohtaiset päästövähennystavoitteet herättivät Suomessa hämmennystä. Suomen 39 prosentin päästövähennystavoite tuntuu kovalta verrattuna esimerkiksi Puolan kahdeksaan prosenttiin ja Bulgarian nollaan prosenttiin.
Suurille eroille on yksinkertainen selitys.
– Laskuperuste on yksinkertainen: bruttokansantuote asukasta kohden. Tämän laskuperusteen ovat hyväksyneet kaikki jäsenmaat jo vuonna 2014 ja sen takia köyhimpien ja uusien jäsenmaiden päästövähennystavoitteet ovat muita pienempiä, kertoo neuvotteleva virkamies Tuija Talsi ympäristöministeriöstä.
Periaatteen mukaan EU:n vauraammat maat ottavat muita isomman päästövähennystaakan.
Yksikään maa ei saa kasvattaa päästöjä
– Kaikki maat, joiden päästövähennystavoite on alle 30 prosenttia, ovat maita, joiden BKT per asukas on alle EU:n keskitason, vahvistaa Talsi.
Kun EU määritteli vuoden 2020 päästötavoitteita, köyhimmille maille myönnettiin oikeus lisätä päästöjään. Nyt julkistetut vuoden 2030 tavoitteet ovat tiukempia.
– Jo se on saavutus, ettei yksikään jäsenmaa saa enää kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjään. Bulgariankin on pysäytettävä päästöjensä kasvu, huomauttaa Tuija Talsi.
