Suomi joutuu tarkentamaan suunnitelmaansa ilmastopäästöjen vähentämisestä muiden EU-maiden tavoin.
EU-komissio antoi tiistaina ensimmäisen arvionsa jäsenmaiden energia- ja ilmastosuunnitelmista, joilla laitetaan täytäntöön Pariisin ilmastosopimusta.
EU-maat ovat sopineet useista sitovista tavoitteista vuodelle 2030. Kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ainakin 40 prosentilla, energiatehokkuutta lisätään vähintään 32,5 prosentilla ja uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan ainakin 32 prosenttiin.
Suomelle asetettiin ankarat tavoitteet
Suomi on komission mukaan matkalla tavoitteeseensa päästökaupan ulkopuolisen sektorin eli muun muassa liikenteen, rakentamisen ja maatalouden päästöjen vähentämisessä. Suomen pitää vähentää päästöjä 39 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2030.
Energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että tahtia pitää kiristää.
– Suomihan oli niiden maiden joukossa, jotka saivat ankarimmat tavoitteet. Tavoite on kova, ja siinä on tekemistä. Liikenne on varmasti yksi avainsektori, Huttunen arvioi.
Uusiutuvan energian osuuden Suomi on nostamassa 50 prosenttiin. Näin se on EU-maiden etujoukkoa, mutta jää 51 prosentin tavoitteestaan. Huttunen uskoo, että kiriminen onnistuu.
Aikaa vuoden loppuun
Energia-asioista vastaava komission varapuheenjohtaja Maros Sefcovic kertoi Brysselissä, että lisätyötä odotetaan kaikilta jäsenmailta.
– Tätä ei pitäisi katsoa kustannuksena, vaan mahdollisuutena ja investointina tulevaisuuteen, koska lopulta tämä investointi auttaa modernisoimaan EU:n taloutta.
EU-mailla on vuoden loppuun asti aikaa työstää suunnitelmiaan.
Suomelta komissio odottaa tarkennusta varsinkin energiatehokkuudesta. Lisää tietoa odotetaan myös metsien hiilinielujen kehittymisestä. Kysymyksenä on, miten päästöt suhteutuvat maankäytön muutoksiin.
– Se liittyy tähän prosessiin, jossa tarkistetaan, onko referenssitaso laskettu oikein, Huttunen arvioi.
Luonnonvarakeskus joutui tarkentamaan muutama viikko sitten metsien käyttölukuja vuosilta 2000–2009.