EU-maat ovat sopineet vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kiristämisestä ainakin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon. Päätös syntyi viime tipassa, koska huomenna järjestetään virtuaalinen ilmastokokous, jossa maat kertovat uusista ilmastotavoitteistaan.
EU-johtajien yön yli venyneet neuvottelut tuottivat tulosta. Vuoden 2030 päästövähennystavoite kiristyy 40 prosentista vähintään 55 prosenttiin. Monien mielestä tämäkään ei riitä.
– Päätös ei ole niin kunnianhimoinen kuin EU-parlamentti halusi, eli 60 prosenttia. Kyllä se asioita vie eteenpäin, mutta kyllä meille jää vielä kunnianhimon nostamistarvetta, jos ajatellaan EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta 2050. Tämä ei ole ihan sillä linjalla, toteaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
– Tämä on tärkeä uutinen. Ajoitus on tärkeä ja se, että tavoite on vähintään 55 prosenttia, että 55 ei ole se katto vaan lattia, arvioi ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä.
2030 ilmastotavoitteita kaivataan lisää
Viisi vuotta sitten Pariisissa juhlittiin ilmastosopimuksen syntyä. Sopimuksen mukaisesti maailman maiden pitäisi tämän vuoden aikana kertoa päästövähennystavoitteidensa kiristämisestä. Tähän mennessä noin 120 valtiota on kertonut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, esimerkiksi Japani, Etelä-Afrikka ja EU. Kiinan tavoite on vuodessa 2060 ja Suomen jo 2035.
Vuoden 2030 välitavoitteet ovat vielä harvassa. Britannia on ilmoittanut 68 prosentin vähennystavoitteesta ja EU siis tänään vähintään 55 prosentista.
– Hartaasti toivon, että niitä tulisi monelta taholta lisää, mutta riski on se, että tavoitteen tiukennus jää monella maalla vielä tuonne tulevaisuuteen, pelkää Ollikainen.
Ilmasto uhkaa lämmetä yli kolmella asteella
Pariisin sopimuksella tavoitellaan ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä alle kahteen asteeseen, mutta nykyisillä päästövähennyksillä ollaan menossa kohti yli kolmen asteen lämpenemistä.
– Koko Pariisin sopimuksen mekanismi lähtee siitä, että näitä päästötavoitteiden kirittämiskierroksia tulee useita ja nyt on menossa tämä ensimmäinen kierros, muistuttaa Honkatukia.
Huomenna järjestetään virtuaalinen kansainvälinen ilmastokokous, jossa ääneen pääsevät ne maat, jotka ovat valmiita kiristämään ilmastotavoitteitaan.
"Lämpenemisen pysäyttäminen on meidän käsissä"
Sekä Ollikainen että Honkatukia ovat sitä mieltä, että ilmasto-optimismiin on nyt aihetta.
– Mahdollisuudet rajata ilmaston lämpeneminen alle kahteen asteeseen ovat täysin olemassa. Se on meidän käsissä. Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa tullut paljon positiivisia päätöksiä politiikan suunnasta näiden tavoitteiden asettamisen muodossa. Teollisuudessa ja liike-elämässä, siellä se todellinen muutos tapahtuu. Aurinkoenergiasta on tullut globaalisti edullisin sähkön tuotantomuoto, on kehittymässä keinot öljyn käytön merkittävään vähentämiseen ja kivihiili on saatavissa pois heti, kun vain halutaan, listaa Ollikainen.
– Viimeaikaiset tapahtumat antavat paljon uskoa monenkeskisen yhteistyön tulevaisuudelle. Vielä viime vuonna olin sitä mieltä, että geopoliittinen tilanne on meitä vastaan eikä Pariisin sopimusta olisi enää saatu solmittua. Nyt kuitenkin on enemmän aihetta optimismiin, pohtii Honkatukia.