EU:n ilmastopaketissa Suomelle ja neljälle muulle EU-maalle ehdotetaan unionin korkeinta, 50 prosentin päästövähennystavoitetta päästökaupan ulkopuolisille aloille, kuten liikenne- ja maataloussektorille.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että Suomella tulee olemaan vaikeuksia päästötavoitteiden saavuttamisessa.
– Suomi pääsee helposti hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mutta ei ihan hevillä saavuta EU:n näille sektoreille asettamia tavoitteita. Maatalouteen, liikenteeseen ja jätehuoltoon liittyvät päästövaatimukset nousivat aika rutkasti.
EU-komission ehdotuksen mukaan Suomen tulisi vähentää päästöjään päästökaupan ulkopuolisilla aloilla eli niin sanotulla taakanjakosektorilla 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Lue lisää: Mitä EU:n ilmastopaketti tarkoittaa Suomen kannalta? Ministerit vastasivat suorassa lähetyksessä
Sekä Ollikainen että ympäristöministeriön yksikönpäällikkö Outi Honkatukia pitävät tavoitetta ennakoitua korkeampana.
– Hienoinen yllätys tämä oli. Etukäteen odotimme ehkä 47 prosentin tavoitetta, sanoo Honkatukia.
Suomen lisäksi 50 prosentin tavoite koskisi Ruotsia, Tanskaa, Luxemburgia ja Saksaa. Tavoitteet on Honkatukian mukaan asetettu pääsääntöisesti maiden bruttokansantuotteen perusteella.
– Euroopan komissio perustelee tätä solidaarisuudella. Kustannustehokkaammin päästöjä saataisiin kuitenkin vähennettyä matalampien tulotasojen maissa, kuten Bulgariassa. Suomessa helpot ja halvat keinot on jo pääosin tehty, Honkatukia sanoo.
"Hikoilemme yhtä kovaa, kuin helteessä"
EU:n tuoreessa ilmastopaketissa on asetettu päästötavoitteet erikseen päästökaupan piiriin kuuluville ja päästökauppaan kuulumattomille aloille.
Päästökauppaan kuuluville aloille päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta on 61 prosenttia. Tämä tavoite jäi ehdotuksessa Honkatukian mukaan odotettua matalammaksi, mikä selittää osittain taakanjakosektorin korkeampia tavoitteita.
– Tehokkaampaa olisi suunnata vähennystavoitteet päästökauppaan kuuluville aloille, Honkatukia sanoo.
Jos ilmastopaketti hyväksytään Euroopan komission ehdotuksen mukaisesta, Suomi joutuu Ollikaisen mukaan "kamppailemaan löytääkseen riittävät keinot"
– Hikoilemme sitten yhtä kovaa, kuin tässä helteessä, että toimet löytyvät.
Lue lisää: EU-komissio kertoi jättimäisestä ilmastopaketista, joka vaikuttaa suomalaistenkin elämään
Paketin käsittely vie kaksi vuotta
Maatalouden osalta Ollikainen mainitsee mahdollisina lisäkeinoina poliittista kiistaa todennäköisesti aiheuttavan turvepeltojen käytön lopettamisen sekä rehujen käytöstä aiheutavat päästöt, joista saataisiin vähennettyä metaanipäästöjä arviolta 10-30 prosenttia.
Liikenteessä Ollikainen toivoo sähköisen liikenteen nopeampaa edistymistä.
– Latausmahdollisuudet, valtaväylien pikalautausjärjestelmät ovat esimerkiksi vielä järjestämättä, mikä hidastaa liikenteen sähköistymistä. Tässä on vielä aika paljon miettimistä ja yksityiskohtia.
EU:n ilmastopaketissa päästövähennystavoite kaikille nettopäästöille on 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
EU:n ympäristöministerit keskustelevat paketista ensimmäisen kerran jo ensi viikolla epävirallisessa kokouksessaan. Ilmastopaketin käsittelyn odotetaan kestävän noin kaksi vuotta.