Väyläviraston mukaan tasoristeysten lähellä asuvat ihmiset eivät aina katso suopeasti suunnitelmia muuttaa risteystä.
Tasoristeysonnettomuuksien määrä on laskenut viime vuosikymmenten aikana roimasti, mutta yhä niitä sattuu useita joka vuosi. Elokuu 2025 on ollut tässä suhteessa erityisen synkkä kuukausi: kolme ihmistä on kuollut kahdessa eri onnettomuudessa.
Väylävirasto on poistanut tai parantanut tasoristeyksiä tasaiseen tahtiin viime vuosina, mutta risteyksiä on yhä jäljellä noin 2 300. Niistä 51 Väylävirasto on luokitellut erittäin vaaralliseksi. Alla olevassa kuvassa paikat on merkitty karttaan punaisella ympyrällä.
Väyläviraston toimialajohtaja Juuso Kummalan mukaan parannus- ja poistotöitä hidastavat rahanpuutteen lisäksi suunnitelmista tehdyt valitukset.
– Paikallisille asukkaille (muutokset) aiheuttavat usein kiertotien, kun tasoristeys joudutaan siirtämään seuraavaan lähimpään tasoristeykseen. Saatetaan valittaa myös siitä, jos omaa maata joutuu menettämään tiealueeksi, Kummala sanoo.
Osa kaikkein vaarallisimmista risteyksiä on niin sanotusti vartioimattomia eli vaarasta ilmoittaa liikennemerkki, mutta paikalle ei ole liikennevaloja, hälytyskello tai puomia. Kummalan mukaan kaikkien vaarallistenkaan risteyksien muuttaminen vartioiduksi ei aina ole järkevää.
– Kysymys on siitä, mihin verorahoja on tarkoituksenmukaista käyttää. Pahimmillaan tasoristeyksen takana voi olla yksittäinen talo tai pelto. Jos lähdetään tekemään puomit, valot ja äänilaitteet tulee hinnaksi noin 300 000–500 000 euroa per kohde. Siinä noustaan aika nopeasti miljarditasolle, Kummala laskee.