Suomessa on vielä noin 1880 tasoristeystä, joissa ei ole minkäänlaista turvalaitetta. Turvalaitteiksi lasketaan puomit, tasoristeysvalot sekä valo- ja äänivaroituslaitos.
Vaikka meneillään on nytkin viisivuotinen korjausurakka, jossa parannetaan tasoristeysten turvallisuutta tai poistetaan kokonaan vaaralliset risteykset, tälläkin projektilla kartalta katoaa vasta 400 riskejä sisältävää risteystä.
– Toiveissa on, että tämän projektin jälkeen saisimme vuosittaisen määrärahan tasoristeysten poistamiseen tai parantamiseen, kertoo liikenneturvallisuuden asiantuntija Jarmo Koistinen Väylävirastosta.
Lue myös: Otkes käynnistää varsinaisen tutkinnan Kaskisten tasoristeysturmasta
Toissapäivänä Kaskisissa vältyttiin suoranaiselta suuronnettomuudelta, kun koulubussi törmäsi tasoristeyksessä ratatyökoneeseen ja kuljettajan lisäksi seitsemän koululaista loukkaantui. Tänä syksynä on sattunut myös kuolonkolareita tasoristeyksissä: Paltamossa kuoli elokuun lopulla kaksi henkilöä yhteentörmäyksessä ja Loimaalla koettiin muutama viikko sitten vakava onnettomuus.
– Melkein joka vuosi näissä onnettomuuksissa menehtyy ihmisiä keskimäärin kolmesta viiteen. Erilaisia tasoristeysonnettomuuksia on ollut keskimäärin kaksikymmentä kappaletta vuodessa, kertoo Koistinen.
Alikulku tuli kuolonkolarien jälkeen
Suomessa on kaikkiaan 2600 tasoristeystä. Niistä 700 kappaletta on varustettu turvalaitteilla. Osa tasoristeyksistä on korvattu alikululla, jonka seurauksena ne eivät enää lukeudu tasoristeyksiin lainkaan. Näin kävi Kälviän Peltokorvessa, jossa vaarallinen tasoristeys johti useaan kuolonkolariin, ennen kuin se poistui.
– Se eläinkuljetusauton ja pendolinon törmäys on vieläkin ihmisten mielissä. Näky oli järkyttävä.
Peltokorven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Juntunen seisoo paikalla, jossa vielä vuonna 2005 pieni hiekkatie yhytti pohjoisen junanradan ilman valoja, ääntä tai puomia. Radalla kiisivät pendolinot 140 kilometrin tuntivauhtia. Niin sinäkin marraskuisena aamuna varhain, kun eläinkuljetusauton kaksi työntekijää mukanaan viisi teuraaksi menevää nautaa osuivat tasoristeykseen yhtä aikaa pohjoiseen matkaavan pendolinon kanssa.
– Tästä näkyy tuo mutka, jonka takaa pendolinot tulivat. Kyllä ne aina lujaa vauhtia tulivat ja näkyvyys oli erittäin heikko, näyttää Juntunen.
Kaksi miestä ja eläimet kuolivat silmänräpäyksessä. Jopa pendolino vaurioitui. Jo ennen tätä paikalla oli sattunut kuolonkolari, jonka johdosta turvallisuutta oli vaadittu parannettavaksi viimeiset 30 vuotta.
– Kauan siitä puhuttiin, kun risteys tiedettiin vaaralliseksi. Siitähän kulki koululaisiakin yli, muistaa Juntunen.
Nyt tuosta tasoristeyksestä muistuttaa enää aitaan päättyvä tie. Radalle ei pääse enää lainkaan. Ainoa keino ylittää rata on mennä sen alitse.
– Onhan tämän paikan turvallisuus parantunut nyt huomattavasti, kun radan yli ei pääse enää lainkaan. Nyt on koululaistenkin turvallista kulkea alikulkua pitkin, viittoo Juntunen ohi menevään alakoululaiseen.
Seitsemän kriteerin tie
Väylävirastossa tasoristeysten korjaustarve on luokiteltu seitsemän kriteerin perusteella. Ensin katsotaan nykyiset turvalaitteet, sitten muita tekijöitä.
– Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tasoristeyksen näkymät, tien vuorokausiliikenne, tien luokka ja junaliikenteen määrä, kertoo Väyläviraston Koistinen.
Kaskisen risteys oli mukana jo nykyisessä 400 risteyksen luettelossa, jotka joko poistetaan kokonaan tai niiden turvallisuutta parannetaan.
– Kaskisten kohdalla toimenpiteeksi oli suunniteltu ratanopeuden laskeminen. Paljon riippuu jatkossa myös siitä, mikä on Seinäjoen ja Kaskisen välisen ratayhteyden tulevaisuus, kertoo Koistinen.
Kun tasoristeyksiä valitaan korjauskohteeksi, tavallisesti osa niistä poistetaan kokonaan.
– Kiertoratkaisu tarkoittaa sitä, että otetaan käsittelyyn tietyn alueen tasoristeykset, esimerkiksi neljä tasoristeystä. Niistä poistetaan kolme ja yhden olosuhteita parannetaan. Liikenne ohjataan sinne parannettuun tasoristeykseen, selventää Koistinen.
1:26