Tässä ovat ehdokkaat EU:n presidentiksi

Uudet virat perustettiin niin kutsutussa Lissabonin sopimuksessa, joka astuu voimaan useiden viivästysten jälkeen 1. joulukuuta. Viimeisenä EU:n jäsenmaana sopimuksen hyväksyi Tshekki.

Vahvimpina ehdokkaina presidentin virkaan on pidetty Belgian pääministeriä Herman Van Rompuyta ja hänen hollantilaista virkaveljeään Jan Peter Balkenendeä.

Herman Van Rompuy, Belgian pääministeri

62-vuotias Rompuysta on kuoriutunut vahvin keskusta-oikestolaisen ryhmän ehdokas EU-presidentin tehtävään. Vaikka hänellä on vain vuoden kokemus pääministerin tehtävistä, on hän osoittanut jämäkkää johtajuutta talouskriisin hoidossa. Rompuy tunnetaan matalan profiilin johtajana, jolla on kykyjä löytää konsensus vaikeissakin tilanteissa.

Jan Peter Balkenende, Hollannin pääministeri

53-vuotiasta keskusta-oikestolaista Balkenendea pidetään yhtenä potentiaalisena kompromissi ehdokkaana. Hän on viime aikoina keskittynyt nostamaan Hollannin asemaa maailmanpolitiikan keskiössä ja neuvotellut maalle paikkaa G8 ja G 20 kokouksiin.

Hänen suosiotaan saattaa laskea aikaisempi näkyvä tuki Yhdysvaltojen Irak-operaatiota kohtaan, sekä se, että hänen ministerikaudellaan Hollanti hylkäsi kansanäänestyksessä EU:n perustuslakiluonnoksen.

Jan-Claude Juncker, Luxemburgin pääministeri

54-vuotias Jan-Claude Juncker tunnetaan muun muassa yhteisvaluutta Euron puuhamiehenä. Tällä hetkellä Juncker toimii euroaleen talousministerien nokkamiehenä.

Juncker sanoo suostuvansa mielellään EU-presidenttiehdokkaaksi, mutta epäilee Ranskan vastuksen johtavan siihen, ettei hän tule valituksi

Vaira Vike-Freiberga, Latvian entinen presidentti

Vaira Vike-Freiberga on ainoa näkyvä naisehdokas presidentin virkaan.

Jotkut poliitikot kutsuvat häntä "Idän rautarouvaksi". 71-vuotias Vike-Freiberga luotsasi entisen neuvostotasavallan Natoon ja EU:hun kahden presidenttikautensa aikana vuosina 1999 - 2007.

Hän palasi Kanadasta takaisin Latviaan luotuaan kansainvälistä uraa psykologian professorina. Vike-Freibergalla ei ole puoluekytköksiä, mutta hän pitää itseään keskustalaisena ja tuki Yhdysvaltoja Irakin sodassa.

Maan pääministeri Valdis Dombrovskis sanoo, että Latvian taloushuolia ei tulisi laskea entisen presidentin painolastiksi. Lehtitietojen mukaan hän olisi sanonut, että EU:n johtajavalinnassa on merkkejä naisvastaisista epäluuloista.

Wolfgang Schüssel, Itävallan entinen liittokansleri

Wolfgang Schüssel on mainittu mahdollisena keskusta-oikeiston haastajana. Kristillisdemokraattinen Schüssel toimi liittokanslerina vuodesta 2000 vuoteen 2007. Hänellä on hyvät suhteet Saksan Angela Merkeliin. Ranska suhtautuu edelleen epäluuloisesti Schüsseliin, joka perusti yhteishallituksen maahanmuuttovastaisen oikeistopopulisti Jörg Haiderin kanssa. Ratkaisu viilensi useiden maiden välejä Itävaltaan vuonna 2000.

Paavo Lipponen, Suomen entinen pääministeri

Paavo Lipposen valintaa on pyöritelty kompromissivalintana isojen ja pienten jäsenmaiden välillä. Entinen toimittaja esitteli puheessaan ajatuksen EU:n perustuslaista vuonna 2000. Suomen pääministerinä vuosina 1995 - 2003. Hän johti myös Suomen sosiaalidemokraattista puoluetta. 68-vuotiaan Lipposen mukaan EU:n presidentin rooli on rakentaa sisäistä konsensusta.

Katso Helena Petäistön raportti Brysselistä