Tasoristeyksiä on saatu edelleen vähennettyä tällä vuosikymmenellä, mutta onnettomuudet eivät ole suuremmin vähentyneet.
Turvallisuuden kannalta ongelma on ollut, että tasoristeysten poistot eivät ole keskittyneet suuririskisimpiin.
Onnettomuuksien vähentämiseksi on nyt alettu kokeilla kevyitä varoituslaitteita, jotka toimivat aurinkokennoilla ja led-valoilla.
Tasoristeysonnettomuuksia on ollut keskimäärin runsaat kolmekymmentä vuosittain. Tänä vuonna niissä on kuollut kuusi ihmistä, kun kuolonuhreja viime vuonna oli kaksi. Myös vakavat loukkaantumiset ovat lisääntyneet edellisvuodesta.
– Tasoristeysten poistaminen ei automaattisesti paranna turvallisuutta. Radan parannustöiden yhteydessä tasoristeyksiä poistetaan systemaattisesti, mutta suurin osa niistä on metsän keskellä pikkuteiden risteyksissä ja sähköjohtojen ulottumattomissa, huomauttaa johtava asiantuntija Kirsi Pajunen Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista.
Pajusen mukaan sähköisten laitteiden asentaminen sellaisiin paikkoihin tulisi kalliiksi, ja liikennemäärätkin ovat pieniä. Niissä led-valo voisi olla ratkaisu. Sillat ja alikulut ovat kaikkein kalleimpia.
Autoon varoitus junan tulosta
Pajunen ei luota jatkuvasti päällä oleviin varoitusmerkkeihin, sillä ne eivät havahduta tutussa risteyksessä. Junan pillin vihellystäkään joka tasoristeyksessä lähiasukkaat eivät sulata.
Pajunen on ollut pohtimassa myös uutta älyliikenneteknologiaa, joka varoittaisi auton sisään junan tulosta. Siinäkin ongelmana voi olla ihmisen keskittyminen vaikkapa kännykkäpuheluun tai musiikkiin nappikuulokkeilla.
Tasoristeyksiä poistetaan valtion rataverkolta noin 50-100 vuosittain. Tällä hetkellä niitä on runsaat 3100.
Tasoristeysten poistoon ja turvaamiseen ei ole erikseen budjetoitua määrärahaa. Onnettomuustutkintakeskus on antanut suosituksen, että tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tulisi laatia uusi strategia ja sen pohjalta konkreettinen rahoitusjärjestelyt sisältävä suunnitelma.
Puomien kiertoon ei keinoa
Auttavatko vilkkuvalot ja stop-merkit? Vaarallisin tasoristeys näyttäisi olevan kulkuneuvon kuljettajan korvien välissä.
Onnettomuustutkintakeskuksen raideliikenneonnettomuuksien johtava tutkija Esko Värttiö näkee monien onnettomuuksien taustalla risteyksen tuttuuden, kun rata ylitetään toistuvasti ja rutiininomaisesti. Häikäisy on toinen ongelma, jota voidaan vähentää itä-länsisuunnassa kulkevan radan ylitysten karsimisella.
Joissakin onnettomuustapauksissa taustasyynä on ollut kännykän käyttö. Värttiö on suositellut halvempien varoituslaitteiden käyttöä, jos ei muuta ole. Hän kannattaa myös uutta led-valotekniikkaa, jota on kokeiltu muun muassa Toijalan ja Valkeakosken välillä.
Puolipuomien kiertämisen ongelmaan eivät Värttiön mielestä auta täyspuomit.
– Puolipuomit on hyvä ratkaisu. Jos sattuu ajamaan puomien väliin, on sieltä hyvä päästä jatkamaan.
Vastuu radan turvallisesta ylittämisestä on aina tienkäyttäjällä. Liikenneviraston palvelusta tasoristeys.fi voi tarkistaa eri rataosilla olevat tasoristeykset.