Loppujen lopuksi tasapainoinen elämä on onnistunut yhdistelmä läsnä- ja poissaolemista.
Tällä ei tarkoiteta pelkästään ihmisen fyysistä läsnäoloa, vaan tyytyväiseen ja turvalliseen – eli tasapainoiseen – oloon tarvitaan sopiva määrä toisten asioiden saamista ja sopiva määrä toisten asioiden puuttumista.
Ruoka ja juoma
Maslow’n tarvehierarkiaa mukaillen fysiologisia tarpeita eli elämän säilymisen edellytyksiä, kuten ruokaa, juomaa, unta ja niin edelleen, tarvitaan tietysti ensin ja eniten. Yhdenkin fysiologisen tarpeen pitkään kestävä puuttuminen tekee tasapainoisen elämän mahdottomaksi, eikä yhtä voi korvata toisella.
Länsimaissa näistä tekijöistä on harvoin puutetta, sen sijaan ylenpalttisesti tarjolla oleva ruoka on johtanut monet toiseen äärimäisyyteen eli jopa terveyttä haittaavaan ja itseä harmittavaan lihomiseen. Kun ruokaa ja naposteltavaa – alkoholista puhumattakaan – on konkreettisesti kaiken aikaa saatavissa ähkytilaan asti, sen määrää (”puuttumista”) pitää osata säädellä itse.
Turvallisuus
Toisen tason tarpeet ovat turvallisuuden tarpeita. Näistä on mahdollista joustaa hiukan enemmän kuin perustason tarpeista, mutta vain tilapäisesti ja lyhyen ajan verran. Tasapainoinen elämä edellyttää perusturvallisuutta. Ihmisluontoon kuitenkin kuuluu uteliaisuus: haluamme testata rajoja, kokeilla extreme-lajeja ja pelätä iltasadun mörköä äidin kainalossa ja kummitustarinoita leirinuotiolla – siis saada sopivan määrän turvaa ja sopivan määrän turvan hetkellistä poissaoloa.
Sosiaalisuus ja rakkaus
Maslow’n kolmannen tason tarpeita edustavat yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet eli halu kuulua omaan yhteisöönsä ja saada hyväksyntää. Yksilöllisyyttä huutavana aikanamme erakkoluonteet ovat kuitenkin harvassa; haluamme olla erilaisia mutta haluamme myös muiden näkevän ja hyväksyvän sen. Jälleen on siis kyse siitä, että viettääksemme mielestämme tasapainoista elämää esimerkiksi sosiaalisia siteitä ei saa olla liikaa (yksilöllisyys) mutta niitä ei myöskään saa puuttua tai olla liian vähän (vastentahtoinen eristäytyminen).
