Tasa-arvotupo epäilyttää palkansaajajärjestöjä

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat eripuraisia siitä, miten erityisesti kokoomuksen vaalien alla markkinoima tasa-arvotupo voitaisiin toteuttaa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää (sd.) pitää selvänä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkat ja niiden rahoitus ovat myös poliittisten päättäjille kuuluva asia.

- Keinoja löytyy, tuponkin osana, Mäenpää totesi politiikan toimittajien tapaamisessa Helsingissä.

Kokoomus tarjosi tasa-arvotupoa lääkkeeksi erityisesti STTK:laisiin liittoihin kuuluvien hoitajien palkkojen jälkeenjääneisyyteen.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) huomautti, että yhteisessä tuloratkaisussa ei voida jakaa eri ryhmille erilaisia palkankorotuksia - silloin kyse on liittokierroksesta. Palkkapaineet ovat muutoinkin kovat, kun taloudella menee hyvin ja edellisistä yleiskorotuksista on pitkä aika.

-Miten me pystymme näistä kaikkia odotuksia yhteisessä pöydässä hoitamaan, Ihalainen kysyi.

Sekä Ihalainen että Akavan puheenjohtaja Risto Piekka (kok.) katsoivat, että esimerkiksi useampivuotinen palkkaohjelma olisi toimiva tapa petrata hoitajien palkkoja. Sitä paitsi lisäeuroja tarvitsevia löytyy muiltakin aloilta.

- En näe, että on mahdollista laittaa korvamerkittyä rahaa jollekin ryhmälle. Jos näin on mahdollista, niin minä kiikutan Akavan jäsenjärjestöluettelon valtiovarainministeriöön. Siinä on 31 jäsenjärjestöä ja esitä niille kaikille omaa ylimääräistä korvamerkittyä pottirahaa, Piekka kärjisti.

"Tupoa kannattaa yrittää"

Kaikki puheenjohtajat toivoivat joka tapauksessa, että tuleva hallitus ja työmarkkinajärjestöt selvittäisivät pikaisesti mahdollisuudet ryhtyä neuvottelemaan uudesta tulosopimuksesta. Sitä kannattaisi ainakin yrittää, vaikka näkymät eivät juuri nyt kovin lupaavat olekaan.

Järjestöt esittävät, että veroratkaisujen euromääristä ei sovittaisi vielä hallitusohjelmassa, vaan vasta elokuun budjettiriihessä. Silloin tiedetään jo paremmin, onko tulosopimuksen tekoon todellisia edellytyksiä. Nykyinen tulosopimus umpeutuu ensi syyskuun lopussa.

Ihalainen harmitteli, että vaalien alla puhuttiin turhan vähän Suomen vakavimmasta ongelmasta, työttömyydestä. Tavoitteeksi pitäisikin hänen mielestään ottaa, että työllisyysaste nousisi alkavalla hallituskaudella 72 prosenttiin.

STTK:n Mäenpää ottaisi ohjenuoraksi Suomen kilpailukyvystä huolehtimisen. Kilpailukyky ei nykymaailmassa ole kiinni vain palkankorotusten mitoituksesta, vaan keskeisiä kysymyksiä ovat myös esimerkiksi koulutus, innovaatiot ja energia. Työmarkkinajärjestöt olisi järkevää ottaa mukaan tekemään myös näihin linjauksia, hän kannusti.

Akavan Piekka peräsi hallitukselta kokonaisselvitystä koko koulutusjärjestelmän toimivuudesta, päivähoidosta korkeakoulutasolle.

(MTV3-STT)