Virolaisyhtiö Est-For on käynnistänyt miljardin euron biojalostamohankkeen. Tarton lähelle suunniteltu tehdas olisi toteutuessaan Viron kaikkien aikojen suurin teollinen investointi.
Johtaja Margus Kohava kertoi STT:lle, että yhtiö on käynnistänyt juuri Viron valtion kanssa kaavoittamisen tehdasta varten.
Handout
– On paljon eri mahdollisuuksia, mihin tehdas tulisi Tarton ympäristössä, Kohava arvioi.
Hänen mukaansa hanke on hidas prosessi, joka on vasta alkuvaiheessaan.
Investointipäätös on määrä tehdä vuonna 2019. Rakentaminen alkaisi seuraavana vuonna. Tuotanto käynnistyisi vuonna 2022.
Puuhamiehillä vankka metsäteollisuustausta
Viroon suunnitellun Est-Forin biojalostamohankkeen vetäjillä Margus Kohavalla ja Aadu Pollilla on vankka metsäteollisuustausta.
Kohava on toiminut johtotehtävissä muun muassa Stora Ensolla sekä useissa muissa metsäteollisuusyrityksissä. Hänellä on kokemusta uuden sellutehtaan rakentamisesta, sillä hän kuului Estonian Cell -yhtiön Kundan tehtaan perustajiin.
Myös Polli on työskennellyt johtotehtävissä Stora Enson sahoilla Virossa ja Liettuassa sekä toiminut norjalaisen Green Resources -yhtiön johtajana Itä-Afrikassa.
Lisäksi useilla rahoittajilla on pitkäaikaista kokemusta metsäteollisuudesta. Tällä hetkellä rahoittajat ovat sataprosenttisesti virolaisia.
Kohava kertoo, että yhtiö neuvottelee parhaillaan rahoituksesta myös pankkien kanssa. Lisäksi Est-For on allekirjoittanut jo sopimuksen taloudellisen neuvonantajan kanssa.
Tehtaan mahdollisiin suunnittelijoihin ei ole vielä oltu yhteydessä. Kohavan mukaan Pöyry on yksi mahdollinen sopimuskumppani, mutta muitakin yhtiöitä on.
Jos hanke onnistuu, sillä on merkittävä vaikutus Viron koko kansantalouteen. Se kasvattaisi yhtiön mukaan Viron bruttokansantuotetta 1,1–1,4 prosenttia. Vienti lisääntyisi 250–350 miljoonalla eurolla.
Tehtaan ansiosta bioenergian osuus Viron energian tuotannosta lisääntyisi 34–45 prosenttia.
Suunniteltu tehdas tuottaisi 700 000 tonnia havu- ja koivusellua vuodessa. Est-Forin tehdasta voi kuvata suureksi, mutta ei jättimäiseksi.
Viron hanke on esimerkiksi selvästi pienempi kuin Metsä Groupin 1,2 miljardin euron investointi Äänekosken uuteen biojalostamoon. Äänekosken tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Suomessa on useita muitakin sellutehtaita, joiden kapasiteetti ylittää 700 000 tonnia.
Kohavan mukaan raaka-aineesta kaksi kolmannesta tulisi Virosta ja yksi kolmannes Latviasta.
– Tehdas käyttäisi havu- ja koivupuuta sekä metsähaketta, Kohava kertoo.
Viro vie puuta Suomeen
Tällä hetkellä Viro vie kuitupuuta Suomeen ja Ruotsiin. Virossa on runsaasti sahoja ja vaneritehtaita, jotka käyttävät tukkipuuta. Sen sijaan sellutehtaiden tarvitsemalle kuitupuulle on vain vähän jalostajia.
Viron Kundassa toimivan Estonian Cell -yhtiön sellutehtaan kapasiteetti on vain 160 000 tonnia.
Virosta tuotiin Tullin mukaan viime vuonna raakapuuta vajaat miljoona kuutiometriä. Suomessa teollisuuspuun hakkuut olivat 61 miljoonaa kuutiota.