Kiinalaisyhtiö pohtii tehdasta Suomeen: Miljoona akkua vuodessa ja jopa 2500 työpaikkaa?

Suomi on yhtiön mukaan potentiaalinen paikka tehtaan rakentamiselle, sillä Suomessa on merkittäviä raaka-aine-esiintymiä, kilpailukykyinen vihreän energian infrastruktuuri sekä kestävät toimitusketjut akkuteollisuudessa.

Svoltin Euroopan-toimintojen johtaja Kai-Uwe Wollenhaupt nostaa näkyvästi esiin julkisen rahoituksen tärkeyden hankkeen toteuttamisessa. Wollenhauptin mukaan investoinnit mihin tahansa ETA-maahan edellyttävät julkista rahoitusta, jotta investoinnista voisi tulla taloudellisesti kannattava verrattuna ETA-alueen ulkopuoliseen maahan.

– Tämän kokoluokan projekti nojaa kaikkien päätöksentekijöiden läheiseen yhteistyöhön: Svoltin, paikallisten viranomaisten ja kansallisen hallituksen, Wollenhaupt sanoo tiedotteessa.

Satoja työpaikkoja Kotkaan?

Valtion kaivosomistuksia hallinnoiva Suomen Malmijalostus kertoi viime huhtikuussa allekirjoittaneensa aiesopimuksen potentiaalisen kumppanin kanssa akkukennotehdashankkeesta. Tehtaan mahdolliseksi sijoituspaikaksi mainittiin tuolloin Kotkan Keltakallio. Tehtaan suoriksi työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin tuolloin 1 500–2 500 työpaikkaa.

Suomen Malmijalostus ei vielä huhtikuussa paljastanut yhteistyökumppaninsa nimeä, mutta yhtiön toimitusjohtaja Matti Hietanen vahvistaa, että kyseessä on Svolt.

Hietanen korostaa, että Suomi on Svoltin tehtaalle edelleenkin vain yksi potentiaalinen sijoituspaikka ja Kotka vain yksi potentiaalinen sijoituspaikka Suomessa.

– Olemme valmistelleet sitä, että Kotkaan voitaisiin tällainen akkukennoinvestointi tuoda, ja siihen liittyen olemme käyneet Svoltin kanssa keskusteluja. Kotka on yksi mahdollinen sijoituspaikka tehtaalle, jos Svolt päättää tehtaan Suomeen perustaa, Hietanen sanoo.

Hietanen ei halunnut tänään arvioida, kuinka suurella todennäköisyydellä Svoltin tehdas olisi näillä näkymin tulossa Kotkaan.

– Ehkä on turha lähteä todennäköisyyksiä veikkailemaan, tässä ollaan kuitenkin vielä aika alkuvaiheessa. Keskitytään mieluummin siihen, että saadaan hanke tänne, Hietanen sanoi.

Kymenlaakso fokuksessa

Suomen Malmijalostus kertoi heinäkuussa perustaneensa kiinalaisen Beijing Easpring Material Technologyn kanssa yhteisyrityksen edistämään katodiaktiivimateriaalia tuottavan tehtaan perustamista Kotkaan. Hietasen mukaan heinäkuussa julkistettu hanke kytkeytyy Svolt-hankkeeseen sikäli, että Beijing Easpringin kanssa suunniteltu tehdas voisi tuottaa materiaalia Svoltin akkukennotehtaalle.

Hietasen mukaan myös Haminaan on suunnitteilla akkutuotannossa tarvittavia materiaaleja valmistava tehdas.

– Jos nämä eri hankkeet toteutuvat, niin Kymenlaaksosta tulisi aika iso akkuteollisuuden keskus koko Euroopankin mittakaavassa, Hietanen sanoo.

Svoltin kaavaileman uuden tehdasinvestoinnin kapasiteetti olisi yhtiön mukaan 50 gigawattituntia, mikä Hietasen mukaan tarkoittaisi käytännössä peräti miljoonan akun tuotantoa vuodessa.

"Ei lisäisi riippuvuutta"

Hietasen mukaan ei ole yllättävää, että Svolt tiedotteessaan näkyvästi puhuu julkisen rahoituksen tarpeellisuudesta tehdasinvestoinnille. Hän muistuttaa, että asennoituminen valtiontukiin on muuttunut merkittävästi Yhdysvalloissa ja EU:ssa viime aikoina, mikä on näkynyt myös akkuteollisuusinvestointien saamissa julkisissa tuissa. Hietanen viittaa esimerkiksi tuoreeseen uutiseen siitä, että ruotsalainen Northvolt-yhtiö sai Saksasta 600 miljoonan euron tukipotin akkutehtaalleen.

– On selvää, että Suomi ei pysty kilpailemaan tuissa esimerkiksi Saksan kanssa, mutta tämä tilanne täytyy Suomessa tunnistaa. Jos ero Suomen ja kilpailijamaiden välillä on liian iso, niin totta kai tässä on silloin ongelma, Hietanen muotoilee.

EU:ssa on viime aikoina puhuttu paljon siitä, että unionin täytyy välttää liian suurta riippuvuutta Kiinasta. Hietanen ei pidä Svoltin tehdasinvestointia tässä suhteessa ongelmallisena. Hänen mukaansa Suomi olisi investoinnissa saavana osapuolena, kun kiinalaisyhtiö toisi teknologiansa ja osaamisensa Suomeen.

Hietasen mukaan Svolt ei saisi Suomessa esimerkiksi minkäänlaisia etuoikeuksia raaka-aineisiin, vaan se toimisi Suomessa aivan normaalisti.

– Kyllähän riippuvuuksia ajatellen on aina parempi, että tuotanto olisi täällä sen sijaan, että olisi jossain muualla, kuten esimerkiksi Kiinassa, Hietanen sanoo.