Tapiola Espoossa - Suomen paras asuinalue?

Kävimme tutustumassa Tapiolaan yhdessä Hyvä asuminen 2010 -ohjelman kanssa koolle kutsumamme asiantuntijaraadin voimin. Mukana olivat arkkitehti SAFA Esko Kahri (ArkOpen Oy), tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy), professori Aija Staffans (Teknillinen korkeakoulu) sekä professori Mari Vaattovaara (Helsingin yliopisto)

"Tapiolan puutarhakaupungin isänä voidaan pitää Heikki von Hertzeniä, joka julkaisi 50-luvun taitteessa poleemisen kirjan: Koti vaiko kasarmi lapsille", Esko Kahri kertaa maailmankuulun alueen syntyhistoriaa. "Hagalundin kartanon hankinnan yhteydessä hän lähti voimakkaasti kehittämään ideaansa. Tänne hankittiin maan parhaat arkkitehdit, jotka kehittivät uusia talotyyppejä – myöskin ennen näkemätöntä, tiilistä pientaloasumista; rivitaloja ja atriumtaloja. Näin muodostui vähitellen maailman ehkä kuuluin asuntoalue 50-60-luvulla. Ympäristön hoito tuli merkittäväksi asiaksi. Siitä perittiin suorastaan tietynlainen ruusuvero - 10 mk/neliö/kk yleisten alueiden hoitoon - minkä ansiosta koko alue sai huolitellun ilmeen."

"Tuo von Hertzenin voimakas näkemys on hyvin elinvoimainen tänä päivänäkin", Aija Staffans painottaa. "Hyvän yhdyskunnan elementeistä sopii esimerkiksi vaikkapa keskusallas, jonka voi sanoa olevan koko alueen sydän. Sen ympäriltä löytyvät monet asumiselle ja elämiselle tärkeät tekijät: kulttuuri – ja liikuntapalvelut, kirkko ja aivan uusi uurnalehto, välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kaupat ja liikekeskus ja nämä niittyjen ympärille sijoittuvat asuntoalueet."

"Täällä on paljon suomalaisten arvostamaa, vihreää luontoa. Kuitenkin Tapiola on samalla kertaa mukavalla tavalla kaupunkimainen – ehkä pitäisi sanoa pikkukaupunkimainen", Hanna Mattila kehuu."Tämä on hyvin aktiivinen sosiaalinen ympäristö, jossa ihmiset juttelevat kadulla."

Tapiola-henkeä juurrutetaan nuorempaan väestöön keskustassa sijaitsevassa, liikennepuistona toimivassa mini-Tapiolassa. Myös arkkitehti SAFA Timo Vatanen pitää lapsellekin sopivasta mittakaavasta: "Paikka on infrastruktuuriltaan erinomaisen hyvä: palvelut ovat lähellä ja kävelymatkan päässä. Ei ole pahoja kadunylityksiä. Täällä asutaan luonnon helmassa." Ja Maija Hakala täydentää: "Tämä on juuri se paikka, missä lapsiperheenä haluamme asua. Liikkumiseen ei kulu liikaa aikaa. Ei tarvita kahta autoa, vaan asiat voidaan hoitaa kävellen ja bussilla kulkien. Palvelut ovat loistavat."

1960-luvun alkupuolella järjestettiin Suvikummun alueesta arkkitehtikilpailu, jonka voitti arkkitehti Reima Pietilä. "Hän jatkoi tässä kohteessa hienosti Tapiolan puutarhakaupungin perinnettä: rakennukset noudattavat muodoltaan ikään kuin lähtökohtaisesti puiden lehvästön mittakaavaa ja jäsentyvät valkoisiin ja vihertäviin betonikenttiin", Kahri kuvailee.

Alkuperäistä rakennuskantaa edustavat puolestaan professori Aulis Blomstedtin 1950-luvun puolivälissä suunnittelemat, omintakeiset rakennukset, joita pidetään eräinä Tapiolan parhaista. "Näissä – kansan suussa kanakoppeinakin kulkeneissa – rivitaloissa on toteutettu omintakeisia ratkaisuja. Alakerrat ovat yläkertaa suurempia ja asunnot erittäin hyvin mitoitettuja ja suunniteltuja. Myös Blomstedtin suunnittelemat kerrostalot kuuluvat Tapiolan arvostetuimpiin."

Mutta Kimmo Rönkä näkee puolestaan myös kauneuden alla piilevät ongelmat: "Tapiolassa on paljon vanhoja, hissittömiä kerrostaloja. Ne ovat tietysti kauniita ja rakennustaiteellisesti arvokkaita. Nykyaikainen asuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että kotiin pitää päästä, vaikka jalat olisivat huonot tai käsissä painavia tavaroita... Jos tämän alueen halutaan pysyvän hyvänä myös tulevaisuudessa, tarvitaan ratkaisuja, joissa vanhoihin taloihin rakennetaan hissejä."

Liikuntamahdollisuudet ovat Tapiolassa yleisesti ottaen erinomaiset. Upea uimahalli kuuluu alueen maamerkkeihin ja aivan Tapiolan keskustan tuntumassa on jatkuvasti täydentyvä urheilukeskus uusine areenoineen. Tapiolan runsailla palveluilla on myös merkittävä työllisyysvaikutus. Esimerkiksi nopeasti kehittyvä teknologiateollisuus tarjoaa merkittävästi uusia työpaikkoja ja metsäteollisuus moderneine toimitiloineen on hyvin edustettuna.

Tapiolan vahva maine, erinomaiset palvelut ja mainio sijainti lähellä Helsinkiä on luonnollisesti vaikuttanut myös asuntojen hintatasoon: "Hyvänä vertailuna voidaan käyttää vaikkapa noin 50 neliön vanhaa kaksiota, jonka hinta on – tietysti paikasta ja taloyhtiön kunnosta riippuen – noin 150 000 euroa ja vastaavaa, uudessa talossa sijaitsevaa kaksiota. Sellaisen hinta on 250 000 euroa", arvioi Anne Sundqvist (Huoneistokeskus Oy).

Kilpailuraati arvosti Tapiolassa

- Modernin puutarhakaupungin uranuurtaja
- Korkeatasoinen arkkitehtuuri
- Monipuolisuus
- Runsas kulttuuri- ja palvelutarjonta
- Vahva yhteishenki

Vaikka Tapiola on monilta osin säilyttänyt elinvoimaisuutensa, sen tulevaisuus ei välttämättä näytä yhtä ruusuiselta. Kanta-Tapiolassa on noin 18 500 asukasta, mutta väkiluku on ollut hieman laskussa ja väestö on huomattavasti keskimääräistä ikääntyneempää.

Mari Vaattovaara näkee tähän selvät syyt: "Asunnot ovat täällä yksiöitä tai kaksioita ja sitä kautta myöskin väestöstä 65 % on yksin tai kaksin asuvia. Ne lapsiperheet, joille tätä aluetta alunperin suunniteltiin, ovat merkittävä vähemmistö. Tavallaan se kuulu oman aikansa rakentaminen on siis asettanut myös rajat alueen kehittymiselle."

Kilpailuraatia askarrutti Tapiolassa

- Perheasuntojen puute
- Asukkaiden ikärakenne
- Ylikorostunut rakennussuojelu
- Yleisten alueiden lievä rapistuminen

Onneksi Tapiolassa on tiedostettu muutos- ja parannustarpeet hyvin. Kunnianhimoinen kehittämisprojekti on ollut käynnissä jo jonkin aikaa. Liikekeskuksen uudistaminen on vireillä ja kuumaa keskustelua herättänyt autojen pysäköinti siirretään maan alle. Kouluja on korjattu ja uusi terveysasema avattu. Asuinkerrostaloja peruskorjataan kymmenen talon vuosivauhdilla.

Uusien asuntojen rakentaminenkin on Tapiolassa viime vuosina elpynyt, joskin vahva halu suojella arvoalueita ja -rakennuksia asettaa omat rajansa myös uudis- ja täydennysrakentamiselle: "Täydennysrakentamisessa pitäisi löytää se Tapiolan alkuperäinen henki myös arkkitehtuurissa eikä ainoastaan rakennusten sijoittelussa", Kimmo Valtonen toivoo.

(JKA 10.11.2006)