Ylivelkaantunut Italia on euroalueen suurin riski. Nyt öykkäröivä populistihallitus on ottanut lusikan kauniiseen käteen ja luvannut, ettei budjettivajetta päästetä repeämään. Se uskoo, joka uskaltaa. EU:n komission on pakko.
Vakuuttavahan se ei ole.
Brysselin "lounaskompromissin" mukaan Italian budjettivaje on ensi vuonna 2,04 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ei 2,4, kuten Rooman populistit ensin uhosivat.
Luku sinänsä on rahaliiton sääntöjen mukainen. Huolestuttavaksi se muuttuu nimenomaan Italiassa, missä valtiolla on velkaa yli 132 prosenttia kansantuotteesta.
Lounastajat olivat silti tekosiinsa tyytyväisiä.
EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin esikunta luonnehti Italian pääministeri Giuseppe Conten kanssa räätälöityä sopua "merkittäväksi".
Kauneus on tässäkin katsojan silmissä.
Muuta ei oikein voitu
Alun alkaen nykyistä edeltänyt Italian hallitus lupasi komissiolle 0,8 prosentin vajetta. Jos siihen olisi päästy, Conten ja Junckerin lounasleikkaus olisi ollut. 1,6 prosenttiyksikköä. Nyt juhlittiin yhtä neljännestä tästä.
Muuta ei oikein voitu.
Jos komissio olisi lähtenyt ruoskimaan Italiaa, Rooman hallituksen vahva mies, EU- ja ulkomaalaisvastaista Legaa johtava sisäministeri Matteo Salvini olisi saanut liian hyvän valtin toukokuun EU-vaaleihin. Ilman sitäkin Italian oikeistopopulistit todennäköisesti menestyvät.
Lue myös: Onko Italia matkalla kohti Kreikan talouskohtaloa? Euroopan komissio ärähti jälleen Italian jättivelkaisesta taloudesta
Ja jos Italiaa olisi höykkyytetty, myös Ranskalle olisi pitänyt antaa korvatillikka, koska presidentti Emmanuel Macron rauhoittelee riehuvia keltaliivejä palkka- ja eläkemyönnytyksillä.
Italialainen kirjanpito
Kuva, joka tästä komission ja suurten euromaiden venkoilusta syntyy, ei osapuolia mairittele.
Ei varsinkaan, kun tiedetään, miten luovaa italialainen kirjanpito on. Populisteja äänestäneiden hellimiseksi suunniteltuja hankkeita ei peruuteta. Ne vain muuttuivat yhden brysseliläisen lounaan aikana muutaman miljardin edullisemmiksi.
Sellaista on todellinen luovuus.
Tämän jälkeen ei ole mikään ihme, että Hollanti, Suomi ja muut ns. Hansa-liiton maat suhtautuvat penseästi pankkiunionin kannalta oleelliseen yhteiseen talletussuojaan ja kriisimaiden tukemiseksi suunniteltuun euroalueen budjettiin. Niitä on tarkoitus puida EU-huippukokouksen toisena päivänä Brysselissä.
Tarkan euron politiikkaa harjoittavia maita, kuten Hollantia, Saksaa ja Suomea huolestuttaa erityisesti se, että Italian horjuvilla pankeilla on taseissaan pelottavan paljon Italian horjuvan valtion joukkolainoja.
Kyse on kirjaimellisesti kohtalonyhteydestä, joka voi johtaa uuteen velka- ja pankkikriisiin.
Jos tätä ongelmaa ei korjata päättäväisesti, euroalueen kriisikestävyyttä parantavat päätökset siirtyvät hamaan tulevaisuuteen. Ikävä kyllä.