Tapakouluttaja suomalaisista: Ihmisyys on kadoksissa

Tapakouluttaja Kaarina Suonperän mukaan suomalaisten tulisi tehdä ryhtiliike hyvien käytöstapojen ja kauniiden sanojen uudelleenkäytössä.

Teitittelyn ja hyvien tapojen puolestapuhujana Suonperä on huolissaan siitä, että Suomessa käytöstavat ovat saaneet siirtyä välinpitämättömyyden tieltä. Suonperä kertoo esimerkin suomalaisen koulun rehtorista, jota oppilaat kutsuivat lempinimellä. Rehtori oli puolustellut tilannetta sillä, että hän halusi olla kaveri oppilailleen.

– Rehtori lähtee sille tasolle, että on kiva olla lasten kaveri. Se on helppoa. Mutta lapset ovat kavereita pihalla ja he ovat samanikäisiä, painottaa Kaarina Suonperä.

Hänen mielestään lasten tulisi oppia teitittely ja aikuisten kunnioittaminen kotoa, ei vasta koulussa.

– Kohteliaisuus, huomaavaisuus ja vieraanvaraisuus ovat olleet meille aina perushyveitä. Meillä kannattaisi pitää kiinni siitä hyvästä, mitä kotoa on saatu, kohteliaisuudesta ja kasvatuksesta.

Suonperä kertoo esimerkin kirkon portailla istuneista nuorista, näteistä tytöistä.

– He sanovat puhelimeen mä rakastan sua niin v***sti. Mitä on tapahtunut meidän kielellemme? V-sana on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Jokaisen aikuisen pitäisi välittää niin paljon, että puuttuu tuollaiseen, Suonperä patistaa.

– Ihmisyys on kadoksissa. Ei tietenkään kaikilta, mutta kun näen nuoren ihmisen joka käyttäytyy näin, mietin että hänet pitäisi saada välittämään vastapuolesta. Olemme tulleet aroiksi näyttämään tunteita hyvällä, Suonperä pohtii.

Suonperä heittää ilmoille kysymyksen; kuinka usein Suomessa töihin mentäessä toivotetaan hyvää huomenta?

– Me emme toivota enää hyvää. Muissa kielissä ilmaisussa Good morning, Guten morgen, God morgon, sana hyvä on liimattu kiinni tervehdykseen. Suomessa ei malteta sanoa hyvää huomenta. Vai onko niin, ettemme viitsi, mitä väliä?

– Ja jos toinen kiittää, ihmettelemme miksi hän sanoo noin, mitä hän yrittää. Tämäkin kertoo siitä, että meidän pitäisi olla elämälle enemmän avoimia ja antaa hyvänkin mahtua arkeemme.

Suonperä muistuttaa, että Suomessa ollaan pohjimmiltaan kilttejä ja välittäjiä. Jos vaikkapa toinen suomalainen vetää itsensä rapakuntoon lennolla Eurooppaan, hänet autetaan mieluummin passintarkastuksen läpi hotellille menevään taksiin, kuin jätettäisiin vieraaseen kaupunkiin potkittavaksi, ryöstettäväksi ja hakattavaksi.

– Miksi pitää tulla joku harmi, ennen kuin se näkyy? Me olemme olleet toisistamme huolta pitävä kansa. Toivon, ettemme antaisi FB-ystävien olla parempia, kuin sen oman ystävän.

Tapakouluttaja vinkkaa: Tämä on täydellinen tuliainen Suomesta

Tunnetko juhlien koruetiketin? Lue!

Suomi on murheellisten laulujen maa: Surut hukutetaan musiikkiin

AVA/Siiri L'Ecuyer

Kuvat: Shutterstock, Lehtikuva