Tanskassa on kyseenalaistettu droonihavaintojen oikeellisuutta. Hallituskin on alkanut puhua laveammin ilmatilahavainnoista.
Edelleenkään ei tiedetä, mikä taho tai ketkä olivat Tanskan syyskuisten droonihavaintojen takana. Tanskan mediassa on kiinnitetty huomiota siihen, että maan hallitus on viime aikoina muuttanut kielenkäyttöään aiheesta.
Tanskalaistelevisio TV2:n mukaan pääministeri Mette Frederiksen kieltäytyi tiistaina vastaamasta, onko hän nähnyt droonihäirinnästä konkreettisia todisteita.
– Tärkeää on, että katsomme Euroopan tilannetta kokonaisuutena sen sijaan, että keskitymme yksittäisiin tapahtumiin, Frederiksen sanoi.
– Jos asetamme tavoitteeksi, että on oltava konkreettisia todisteita, keskitymme väärään asiaan, hän jatkoi.
Yksikään TV2:n haastattelemista yhdeksästä puoluejohtajasta ei kertonut nähneensä todisteita drooneista.
Tanskan radion (DR) mukaan puolustusministeri Troels Lund Poulsenin retoriikassa oli jo viime viikon perjantaina pidetyssä lehdistötilaisuudessa huomattava muutos. Ministeri viittasi droonihavaintoihin uudella termillä.
– Uskon, että se mitä olemme oppineet droonihavaintojen – tai kuten niitä nyt yhä enemmän kutsutaan, ilmatilahavaintojen – osalta, on se, että droonin tunnistaminen on monien eri tekijöiden summa. On vaikeaa sanoa täysin varmasti, onko kyseessä drooni vai jokin muu esine.
Droonihavaintojen oikeellisuudesta on esitetty epäilyksiä.
Esimerkiksi puolustukseen keskittyvän tanskalaisen OLFI-lehden päätoimittaja Peter Ernstved on kyseenalaistanut, onko Tanskan yllä lennellyt drooneja laisinkaan vai onko havainnoissa voinut olla kyse hyväntahtoisesta erheestä.
Lentokenttä: Drooneja oli ilmassa
Kööpenhaminan lentokenttä pyrki alkuviikosta poissulkemaan epäilyjä, joiden mukaan lentokentän ilmatilassa havaittuja drooneja ei olisi ollutkaan.
Lentokentän mukaan valvontajärjestelmät ovat kiistatta osoittaneet, että lentokentän yläpuolella oli drooneja, kun ilmatila suljettiin väliaikaisesti maanantaina 22. syyskuuta.
Lentokentän operatiivinen johtaja Kristoffer Plenge-Brandt kertoi asiasta tiistaina muun muassa tanskalaistelevisio TV2:lle. Plenge-Brandt torjui spekulaatiot, joiden mukaan ilmatilan sulkemisen syynä olisi ollut koulutuslentokone.
– Työntekijämme kykenevät varmuudella päättelemään, oliko kyseessä lentokone vai ei. Tiedämme, että se ei ollut, hän kommentoi TV2:lle.
4:43
Droonihavaintojen oikeellisuus vahvistettiin lentokentältä myös tanskalaiselle Radio 4:lle.
– Korostamme, että ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Kööpenhaminan lentokentän ilmatilassa olisi ollut luvattomia drooneja illalla 22. syyskuuta, lentokenttä totesi.
Lentokenttä päätti aiemmin tänä vuonna hankkia droonitutkan. Syyskuisten havaintojen aikaan sellaista ei ollut käytössä, sillä hankinnan kilpailutus on edelleen kesken.
Droonihavainnoista on epäilty muun muassa Venäjän varjolaivastoon kuuluvaa tankkeria, joka oli ankkuroitu Tanskan rannikolle viime kuussa. Venäjä on kiistänyt olleensa droonihäirinnän takana.
Newsweek: Kiinan kansalaisia pidätettiin
Samoihin aikoihin Kööpenhaminan lentokentän havaintojen kanssa myös Norjassa Oslon lentokenttä jouduttiin sulkemaan useaksi tunniksi droonihavaintojen vuoksi.
Maiden viranomaiset kertoivat selvittävänsä, onko tapahtumilla yhteyttä, koska tapaukset muistuttavat toisiaan ja tapahtuivat suunnilleen samaan aikaan.
Norjalaisilla lentokentillä on sittemmin tehty useita droonihavaintoja. Lentoja viivästyi viimeksi tiistain vastaisena yönä lentäjän havaittua kolmesta viiteen droonia Oslon lentokentällä. Paikallisen poliisin mukaan havaintoja ei kuitenkaan pystytty varmistamaan.
2:04
Drooneja on havaittu myös muualla Norjassa, muun muassa öljynporauslautalla Pohjanmerellä.
Newsweek-uutissivuston mukaan kaksi Kiinan kansalaista pidätettiin viime viikon tiistaina droonin lennättämisestä Bardufossin lentokentän läheisyydessä.
Kenttää käytetään sekä matkustajaliikenteeseen että sotilaslentokenttänä, muun muassa puolustusliitto Naton sotaharjoituksissa.
Lue myös: Putinin droonit piinaavat Eurooppaa: "Miten tätä ei ole saatu yli kolmessa vuodessa kuntoon?"
Saksassa droonit halutaan ampua
Saksassa poliisille aiotaan antaa tulevaisuudessa valtuudet ampua alas epäilyttävänä pitämänsä droonit. Poliisilakiin tehtävistä muutoksista kertoi keskiviikkona sisäministeri Alexander Dobrindt.
Ministerin mukaan poliisi voisi torjua drooneja kaikin mahdollisin keinoin, niin fyysisin tavoin, kuten ampumalla ne alas, kuin estämällä niitä elektronisesti.
Saksassa keskustelu droonien ja hybridihyökkäysten torjumisesta kiihtyi viime viikolla, kun droonihavainnot Münchenin lentokentän liepeillä johtivat kentän väliaikaiseen sulkemiseen.
Sulkeminen vaikutti tuhansiin matkustajiin, joiden lennot jouduttiin joko reitittämään uudelleen tai perumaan kokonaan.
– Epäilemme, että Venäjä aiheutti valtaosan droonihavainnoista, liittokansleri Friedrich Merz sanoi ARD-kanavan haastattelussa.
Maanantaina Merz sanoi NTV-kanavalle, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin kommenttien perusteella on varsin ilmeistä, että Putin myöntää droonien tulleen Venäjän suunnalta.
Tänä vuonna Saksassa on raportoitu useista droonihavainnoista maan sotilastukikohtien, teollisuusalueiden ja muun tärkeän infrastruktuurin liepeillä.