Venäjä on katkaissut kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan, koska maat ovat kieltäyneet maksamasta kaasusta ruplilla. Kyseessä on Venäjän vastatoimi Saksan ja Puolan ilmoitukselle luopua öljyn-tuonnista Venäjältä. Suomalaisasiantuntija uskoo, että Venäjä tekee lisää vastaavanlaisia päätöksiä lähitulevaisuudessa. Mutta mistä Eurooppa sen jälkeen saa kaasunsa?
Kaasutoimitusten katkeaminen ei tullut kenellekään yllätyksenä. Puola kertoo valmistautuneensa jo hyvän aikaa toimitusten katkeamiseen ja maan kaasuvarastot ovat pääministeri Mateusz Morawieckin mukaan 76-prosenttisesti täynnä. Silti puolalaisissa ja bulgarialaisissa kotitalouksissa ollaan huojentuneita siitä, että seuraavaan lämmityskauteen on vielä puolisen vuotta aikaa.
Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan kyseessä on Venäjän vastatoimi Saksan ja Puolan ilmoitukselle luopua öljyntuonnista Venäjältä.
– Kesä on edessä ja kaasukulutus laskussa. Tilanne on hyvä lähiviikkojen ja kuukausien suhteen, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mukaan jatkoa on kuitenkin luvassa Venäjän puolelta ehkä piankin.
– Venäjä tavallaan nokittaa EU:ta ja koettaa vahingoittaa Eurooppaa näillä nopeilla päätöksillä koskien kaasun toimituksia. Jatkossa nähdään varmasti lisää vastaavia.
Miksi Venäjä vaatii ruplia?
Venäjän muodollisena selityksenä kaasutoimitusten katkaisemiselle oli valtiollisen kaasuyhtiön Gazpromin vaatimus maksamisesta ruplilla. Puola ja Bulgaria ovat kieltäyneet tästä ja pitävät vaatimusta sopimusrikkomuksena.
EU:lla ei ole vielä yhtenäistä linjaa asiaan. Joidenkin eurooppalaisten energiayhtiöiden, eturivissä saksalaisen Uniperin, jonka enemmistöomistaja on suomalainen Fortum, tiedetään jo maksaneen ruplissa.
Lue myös: Bloomberg: Neljä eurooppalaista kaasun ostajaa maksaa Venäjälle ruplina pakotepäätösten vastaisesti – Suomi ei maksa ruplilla, ministeri Tuppurainen kertoo HS:lle
Tynkkysen mukaan Venäjän tarkoituksena on pönkittää valuuttansa arvoa ja omaa kauppapoliittista arvovaltaansa.
– Ensisijaisesti se täytyy nähdä tietysti Putinin Venäjän yrityksenä vahvistaa ruplaa. Halutaan myös näyttää kotiyleisölle, että Venäjä on energiasuurvalta, joka pystyy muita määräilemään ja tätä kautta osoittaa, että Venäjä on taloudellinen toimija, jonka päätöksiä muut noudattavat.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut nopeita ja yhtenäisiä toimia Venäjän päätöksen seurauksena.
– Jos Eurooppa pyrkii pienin askelin pyrkii eroon Venäjän energiavirroista, Venäjä pystyy hallitsemaan tilannetta niin, että se aiheuttaa hintapiikkejä markkinoille. Nytkin on selvästi nähtävissä, että kaasun hinta on taas nousussa tämän päätöksen jälkeen.
– Se, mitä Euroopan pitäisi tehdä, on tehdä yhteinen suuri päätös, jossa hyvin lyhyen ajan sisään irtaudutaan Venäjän energiavirroista. Silloin voitaisiin vaikuttaa siihen, ettei Venäjän sotakassa enää kerry.
EU:n energiaministereiden on määrä kokoontua ensi viikon maanantaina pohtimaan yhteistä linjaa energian ostamiseen Venäjältä ruplilla. Suomi on ilmoittanut olevansa ruplakauppaa vastaan.
Energiansäästöä – uusiutuvia ja fossiilisia muualta
Entä millä venäläinen kaasu voitaisiin korvata? Operaatio ei tule olemaan helppo. Tynkkysen mukaan siihen on monia eri keinoja:
– Yksi on energian säästö ja yksi on investoinnit uusituvaan energiaan entistä suuremmassa mittakaavassa.
– Sitten on tietysti fossiilisten Venäjän öljyn ja kaasun korvaaminen muilla fossiilisilla polttoaineita muualta, ja sitä työtä Euroopassa koko ajan tehdään. Pyritään haalimaan virtoja muualta.
Lue myös: Tuppurainen toivoo EU:lta selkeitä linjauksia ruplissa maksamisesta – energiaministerit koolla maanantaina
LNG on kallista
Yksi vaihtoehto on kaasun nesteyttäminen ja sen kuljettaminen laivoilla esimerkiksi suurista tuottajamaista Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta, mutta se on varsin kallista putkikaasuun verrattuna. Nesteytetystä maakaasusta käytetään lyhennettä LNG.
– Kyllä se varmasti kalliiksi tulee. LNG-kapasiteettia ja volyymia ei maailmanmarkkinoilta ole samassa mittakaavassa saatavilla kuin mitä tulee putkikaasua Venäjältä. Tuotantoa pyritään toki lisäämään. Se on vaikea tie, joka varmasti tulee kalliiksi.
"Suuri sosiaalipoliittinen haaste"
Toimitusten katkeaminen johti eilisaamuna kaasun maailmanmarkkinahinnan jyrkkään nousuun, mutta hinta kääntyi laskuun iltapäivällä. Kaasu on silti paljon kalliimpaa kuin vuosi sitten.
Käsillä onkin Tynkkysen mukaan paljon muutakin kuin pelkkä valta- tai talouspoliittinen vääntö.
– Miten sen inflaatiovaikutus eli hintoja korottava vaikutus pystytään Euroopassa hoitamaan siten, että heikoimassa asemassa olevat ihmiset eivät joudu kohtuuttomasta kärsimään? Tämä on suuri sosiaalipoliittinen haaste Euroopalle.