Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta perää Suomessa kriittistä keskustelua siitä, mitä virheitä energiapolitiikassa ja muun muassa Nord Stream -kaasuputken osalta on tehty.
– Mutta minä en näe Fortumia sanomassa, että me teimme virheitä, en näe Lipposta, Pekkarista tai Heinäluomaa sanomassa, että me teimme virheitä. He ovat kaikki hiljaa.
Nord Stream palkkasi ex-pääministeri Paavo Lipposen (sd.) vuonna 2008 vauhdittamaan kaasuputken ympäristölupien käsittelyä. EU-parlamentaarikkojen Mauri Pekkarisen (kesk.) ja Eero Heinäluoman (sd.) on muun muassa arvosteltu suhtautuneen ennen Ukrainan sotaa turhan ymmärtäväisesti Venäjän toimiin.
Lue myös: Professori syyttää Fortumia Venäjän uhkaa vähätelleestä lobbauksesta
Tynkkysen mukaan Saksassa oli kylmän sodan päättymisestä lähtien ajateltu, että taloudellinen yhteistyö Venäjän kanssa kannattaa. Energiapolitiikka ja varsinkin kaasu olivat tämän ajattelun keskiössä, joten kaasuputkihanketta Venäjältä Saksaan oli luonteva ajaa.
– Suomen idänpolitiikka nivoutuu tähän täydellisesti, meillä on ollut sama ajattelu. Usko siihen, että kaupallinen yhteistyö rauhoittaa Venäjää, on ollut vahva, Tynkkynen sanoo STT:lle.
Baltiassa ja Puolassa yhteistyön riskit esillä
Suomessa Itämeren kaasuputkea käsiteltiinkin aikoinaan vain ympäristökysymyksenä ja sitäkin hyvin rajoitetusti. Energiariippuvuuteen liittyvistä riskeistä puhuminen oli Tynkkysen mukaan varsinkin suurille puolueille tabu.
– Tämä sopi suomalaisen ulkopolitiikan linjaan: kauppaa ja riskejä ei pidä politisoida.
Lue myös: Sekottaako Venäjä pian pakkaa lisää? Hybridiosaamiskeskuksen Smith: "Yhteistyö valjastetaan aseiksi"
Tuolloinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) toisti useaan otteeseen, että kaasuputki on Suomelle puhtaasti ympäristökysymys ja hankkeen lupa ratkaistaan ympäristöselvitysten pohjalta.
"Kyllä se taloudellinen yhteistyö rauhoittaa Venäjän"
Baltian maissa ja Puolassa hankkeeseen suhtauduttiin suorasukaisemmin. Monet poliitikot pitivät liiallista sitoutumista Venäjän energiaan poliittisena ja taloudellisena riskinä, sillä Venäjä voisi tulevaisuudessa kiristää länsimaita energialla.
Eurooppa tuli siis taloudellisen yhteistyön kautta lisänneeksi riippuvuuttaan Venäjästä, mutta ei asettanut sen vastapainoksi ehtoja, joita Venäjän olisi noudatettava. Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin strategiana taas oli luoda riippuvuus Venäjästä, joka mahdollistaa muun muassa Ukrainassa nyt käytävän sodan.
Lue myös: "Vain yhdellä valtion toimijalla kyky sabotoida Nord Streamia" – asiantuntijan mukaan Venäjällä on motiivi kaasuputkien rikkomiseen
– Väkivallan lisääntyessäkin uskottiin, että kyllä se taloudellinen yhteistyö lopulta rauhoittaa Venäjän, Tynkkynen kuvaa.
Professorin mukaan kriittisiä ääniäkin on ollut, mutta ne eivät ole vaikuttaneet politiikan suuriin linjoihin tai energiakauppaan.
Kaasutoimitukset Nord Stream 1:ssä alkoivat loppuvuodesta 2011 ja loppuivat kokonaan tänä vuonna elo-syyskuun vaihteessa.
Nord Stream 2:n rakentamisesta sovittiin vuonna 2015, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan kaasuputkihanke keskeytettiin.