Tanskalainen naisimaami siteeraa Peppi Pitkätossua ja haluaa murtaa miesten vallan islamissa: "Ihmiset järkyttyvät, mutta en ole huolissani"

"Kyse universaalista kamppailusta"

– Kyse on universaalista kamppailusta. Naisille on annettava samat mahdollisuudet kuin miehille. Kaikissa uskonnoissa on patriarkaalisia rakenteita. Tanskan protestanttinen kirkko vihki ensimmäisen naispapin 1984, katolisessa kirkossa naisjohtajia ei juuri näe.

43-vuotias Khankan on neljän lapsen eronnut äiti. Hänen äitinsä on suomalainen kristitty, isä syyrialainen muslimi, ei kovin uskonnollinen sellainen.

Khankan on nainen, jonka uudistuspyrkimykset herättäisivät, ja herättävät, vastustusta vanhoillisissa piireissä uskontokunnasta riippumatta.

– Kun purkaa miesjohtoisen rakenteen, vaihtaa vallan tasapainon, ja ihmiset järkyttyvät. Se on luonnollista, mutta en ole siitä huolissani. Puolet maapallon väestöstä on naisia, joten totta kai on väistämätöntä, että muutamme näitä patriarkaalisia rakenteita.

Naisia toimii imaameina myös ainakin Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.  

Suufilaisuus viehättää

Joulua rakastava Khankan on viehättynyt suufilaisuudesta, jota hän pitää avarakatseisena islamintulkintana.

19-vuotiaana muslimiksi kääntynyt Khankan kasvoi moniuskonnollisessa kodissa, ja muistoissa joulukuusella on hänelle merkityksensä suufilaisuuden ilmentäjänä.

– Etsin syvällistä, perimmäistä merkitystä kaikkien rituaalien ja oppien takaa. Minä harjoitan uskoani etsimällä yhtäläisyyksiä, pyrin häivyttämään eroavaisuudet ja yhdistämään ihmiset, jotka ankarat dogmit ovat erottaneet toisistaan, hän kertoo kirjassaan Nainen on islamin tulevaisuus.

Khankan ei puhu niinkään islamin reformista, vaan paluusta juurille.

Paluu juurille naisten parempaan asemaan

– Naiset ovat aina olleet osa islamilaista traditiota, profeetan (Muhammedin) aikaan Medinassa oli naisimaameja. Niinpä meidän on nostettava jälleen esiin kaikki suurenmoiset islamilaiset naisoppineet ja haastettava kaikki patriarkaaliset rakenteet uskonnollisissa instituutioissa.

Maailman johtava sunnalainen valtio on Saudi-Arabia, missä sijaitsevat islamin kaksi pyhintä paikkaa Mekka ja Medina. Shiialaisen islamin johtava valtio on Iran, saudien naapuri ja päävastustaja poliittisesti ja uskonpoliittisesti.

Tämä viime vuosikymmeninä jälleen kärjistynyt sunnien ja shiiojen skisma näkyy eri puolilla maailmaa, myös Tanskassa.

– Totta kai se näkyy, mutta haluamme moskeijan, missä ylitämme tämän eron, minne kaikki ovat tervetulleita.

Saanut uhkauksia, jatkaa keskustelua

Khankan on Tanskassa aktiivinen keskustelija ja osallistuja. Häntä on uhkailtu fyysisellä vahingoittamisella, uhkailijoina ovat olleet äärioikeistolaiset, hän kertoo.

Khankanin mukaan eurooppalainen islamin vastaisuus perustuu pelolle, tiedon puutteelle ja tunteille. Muslimien on itsekin ponnisteltava muutoksen eteen.

– Meidän on muutettava tietämyksemme käytännöksi, koska silloin i(islamia vastustavien) on niin vaikea pysytellä tarinassa, että islam on sortava ja väkivaltainen uskonto, kun voidaan nähdä, kuinka sitä käytännössä harjoitetaan aivan päinvastaisella tavalla.

Haastattelun jälkeen Khankanin ympärillä pyörii valokuvaajia ja toimittajia. Kysyntää kommenteille on, vaikka pian olisi kiiruhdettava seuraavaan paikkaan. Luentokin yleisökysymyksineenkin nimittäin venyi pidemmäksi kuin oli alun perin tarkoitettu.