"En ole koskaan kokeillut tätä aiemmin, totta kai voin tehdä sen."
Näin sanoo Peppi Pitkätossu. Astrid Lindgrenin feminististä hahmoa siteeraa imaami Sherin Khankan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sisäpihalla. Tanskalainen Khankan haluaa murtaa miesten johtaman tulkinnan islamista.
– Asiat pysyvät samana, kunnes tulee joku joka saa aikaan muutoksen, se on viestini tänään. Tietämys on muutettava aktivismiksi, on mentävä ja aikaansaada muutos, vaaleaan imaamin asuun pukeutunut Khankan sanoo rauhallisesti ja itsevarmasti Pepin ja Lindgrenin hengessä.
Khankan on naisimaami kööpenhaminalaisessa Mariam-moskeijassa. Se on tarkoitettu naisille, mutta siellä käy myös miehiä.
Helsingissä Khankan puhui yhdeksästä muslimien uudistusteesistään Naiset ovat islamin tulevaisuus -luennossaan.
Näitä teesejä ovat muun muassa naisen oikeudesta toimia imaamina, oikeudesta avioeroon, oikeudesta avioliittoon toiseen uskontoon kuuluvan kanssa, naisten sukupuolielinten silpomisen vastustaminen ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.
Ideaali ja arki poikkeavat toisistaan
Uskontojen, myös islamin, ideaalit ja todellisuus poikkeavat tosielämässä toisistaan. Maailmalla on tästä kosolti esimerkkejä.
– Me muslimit uskomme, että Koraanissa perusolemuksena on sukupuolten tasa-arvo. Miesten ja naisten tasa-arvo on olennaista islamissa, mutta, mutta tosielämässä asiat ovat toisin, Khankan sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Haaste on iso, mutta Khankanin mukaan muutos on jo käynnissä.
– Niinpä haluamme haastaa miesten johtaman Koraanin tulkinnan ja patriarkaaliset käytännöt, ja luoda tuo sukupuolten tasa-arvo oikeassa elämässä.
Khankan on feministi ja kirjailija. Häneltä on ilmestynyt suomeksi teos Nainen on islamin tulevaisuus. Minun tarinani.
Khankan on opiskellut uskontososiologiaa ja filosofiaa Kööpenhaminan yliopistossa. Hän on työskennellyt toimittajana ollut aiemmin aktiivinen keskustaoikeistolaisessa Venstre-puolueessa, joka on nykyinen pääministeripuolue. Hän myös perustanut Kriittisten muslimien foorumin.
"Kyse universaalista kamppailusta"
– Kyse on universaalista kamppailusta. Naisille on annettava samat mahdollisuudet kuin miehille. Kaikissa uskonnoissa on patriarkaalisia rakenteita. Tanskan protestanttinen kirkko vihki ensimmäisen naispapin 1984, katolisessa kirkossa naisjohtajia ei juuri näe.
43-vuotias Khankan on neljän lapsen eronnut äiti. Hänen äitinsä on suomalainen kristitty, isä syyrialainen muslimi, ei kovin uskonnollinen sellainen.
Khankan on nainen, jonka uudistuspyrkimykset herättäisivät, ja herättävät, vastustusta vanhoillisissa piireissä uskontokunnasta riippumatta.
– Kun purkaa miesjohtoisen rakenteen, vaihtaa vallan tasapainon, ja ihmiset järkyttyvät. Se on luonnollista, mutta en ole siitä huolissani. Puolet maapallon väestöstä on naisia, joten totta kai on väistämätöntä, että muutamme näitä patriarkaalisia rakenteita.
Naisia toimii imaameina myös ainakin Kanadassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä.
Suufilaisuus viehättää
Joulua rakastava Khankan on viehättynyt suufilaisuudesta, jota hän pitää avarakatseisena islamintulkintana.
19-vuotiaana muslimiksi kääntynyt Khankan kasvoi moniuskonnollisessa kodissa, ja muistoissa joulukuusella on hänelle merkityksensä suufilaisuuden ilmentäjänä.
– Etsin syvällistä, perimmäistä merkitystä kaikkien rituaalien ja oppien takaa. Minä harjoitan uskoani etsimällä yhtäläisyyksiä, pyrin häivyttämään eroavaisuudet ja yhdistämään ihmiset, jotka ankarat dogmit ovat erottaneet toisistaan, hän kertoo kirjassaan Nainen on islamin tulevaisuus.
Khankan ei puhu niinkään islamin reformista, vaan paluusta juurille.
Paluu juurille naisten parempaan asemaan
– Naiset ovat aina olleet osa islamilaista traditiota, profeetan (Muhammedin) aikaan Medinassa oli naisimaameja. Niinpä meidän on nostettava jälleen esiin kaikki suurenmoiset islamilaiset naisoppineet ja haastettava kaikki patriarkaaliset rakenteet uskonnollisissa instituutioissa.
Maailman johtava sunnalainen valtio on Saudi-Arabia, missä sijaitsevat islamin kaksi pyhintä paikkaa Mekka ja Medina. Shiialaisen islamin johtava valtio on Iran, saudien naapuri ja päävastustaja poliittisesti ja uskonpoliittisesti.
Tämä viime vuosikymmeninä jälleen kärjistynyt sunnien ja shiiojen skisma näkyy eri puolilla maailmaa, myös Tanskassa.
– Totta kai se näkyy, mutta haluamme moskeijan, missä ylitämme tämän eron, minne kaikki ovat tervetulleita.
Saanut uhkauksia, jatkaa keskustelua
Khankan on Tanskassa aktiivinen keskustelija ja osallistuja. Häntä on uhkailtu fyysisellä vahingoittamisella, uhkailijoina ovat olleet äärioikeistolaiset, hän kertoo.
Khankanin mukaan eurooppalainen islamin vastaisuus perustuu pelolle, tiedon puutteelle ja tunteille. Muslimien on itsekin ponnisteltava muutoksen eteen.
– Meidän on muutettava tietämyksemme käytännöksi, koska silloin i(islamia vastustavien) on niin vaikea pysytellä tarinassa, että islam on sortava ja väkivaltainen uskonto, kun voidaan nähdä, kuinka sitä käytännössä harjoitetaan aivan päinvastaisella tavalla.
Haastattelun jälkeen Khankanin ympärillä pyörii valokuvaajia ja toimittajia. Kysyntää kommenteille on, vaikka pian olisi kiiruhdettava seuraavaan paikkaan. Luentokin yleisökysymyksineenkin nimittäin venyi pidemmäksi kuin oli alun perin tarkoitettu.
