Erika Vikman villitsi yleisö Berliinissä ennen saapumistaan Baseliin EuroviisuihinEuroviisuharrastajat kiittävät viisujen monipuolista kattausta ja kansalliskielten nousua.
Tämän vuoden Euroviisut ovat suomalaisittain ainutlaatuinen vuosi, kun lavalla nähdään kaksi suomalaisesiintyjää, jotka molemmat ovat vieläpä menestyneet ennakkosuosikkien listauksissa. Näin arvioivat kokeneet euroviisuharrastajat STT:lle.
Suomen oma edustaja Erika Vikman keikkuu Ich komme -kappaleellaan vedonlyöntilistoilla kymppikärjessä.
Ruotsia edustava suomenruotsalainen huumoriyhtye KAJ on kevään mittaan noussut vedonlyöntilistan kärkeen ja myös suomenkielisten suosioon saunakappaleellaan Bara bada bastu. KAJ on lähtöisin Pohjanmaan Vöyriltä.
– Molemmat ovat aika hypetettyjä ehdokkaita. Tämä on suomalaiselle euroviisuharrastajalle hyvin poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja kutkuttava viisuvuosi, arvioi euroviisuharrastaja ja -bloggaaja Tuomas Lassinharju.
Myös euroviisukirjailija Anna Muurinen kuvaa tilannetta kutkuttavaksi. Muurisen mukaan kärkisija vedonlyöntitilastossa ei kuitenkaan Ruotsin kohdalla ole mitään erityistä, sillä Ruotsi oli siellä jo ennen kuin edes valitsi edustuskappaleensa.
– Ruotsin asema Euroviisuissa on tällä hetkellä niin vankka, että oli heillä mikä tahansa artisti, niin he olisivat ykkösenä vedonlyönnissä.
Lassinharju kiinnittää huomiota siihen, että KAJ'n kappaleesta on kevään aikana muodostunut iso ilmiö, joka on herättänyt paljon mielenkiintoa Pohjoismaiden ulkopuolellakin. Se näkyy esimerkiksi kymmeninä miljoonina striimauksina ja kaikenlaisina Tiktok-versioina.
– Se on Euroviisujen virallisellakin Youtube-kanavalla ollut katsotuin video koko kevään ajan.
Muurinen odottaa tämän vuoden Euroviisuja hyvillä mielin, kun viime vuonna viisuihin liittynyt poliittinen taustakähmintä näyttäisi ainakin hetkellisesti vaimenneen.
Viime vuoden viisuissa ilmapiiriä kiristi Israelin osallistuminen Euroviisuihin, mikä Gazan sodan vuoksi aiheutti mielenilmauksia ja boikottivaatimuksia. Viisuedustajien keskuudessa tilanne kulminoitui Hollannin edustajan diskaamiseen kalkkiviivoilla.
– Nyt siellä on varotoimia, ja artistit saavat harjoitella paremmin rauhassa. Nyt selvästi halutaan välttää katastrofeja.
Tilanne saattaa muuttua, kun lehdistötilaisuudet alkavat ja Israel on mukana harjoituksissa. Muurinen toivoo, ettei asia silti saisi liikaa tilaa.
– Nyt on kuitenkin tehty se päätös, että Israel osallistuu, niin ei sille voi mitään. Tätä ei saisi kaataa artistin päälle.
Lassinharju uskoo, että Israelin osallistuminen tulee varmasti tänäkin vuonna herättämään paljon jännitteitä kilpailupaikalla.
– Ja tietysti on mielenkiintoista nähdä, kuinka Israelin edustuskappale tulee menestymään.
Viime vuonna Israelin kappale nousi yleisönsuosikiksi. Lassinharju arveleekin, että Israelin äänekäs boikotointi aiheutti vastareaktion, jolloin Israeliin myötämielisesti suhtautuvat tahot aktivoituivat äänestämään.
Muurinen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että Suomen Erika Vikmanin kappale tuntuu nousseen viime päivinä suosikiksi monen maan mediassa.
– Se saattaa perustua tiettyyn Suomi-hypeen, mikä nyt Euroviisuissa on. Käärijähän räjäytti sillä lailla sen pankin, että se tarjosi Euroviisuihin jotain ihan uutta. Ja Suomen biisiä kyllä selvästi janotaan. UMK on noussut ulkomaillakin mielettömän suosituksi, Muurinen aprikoi.
– Jos kaikki natsaa kohdilleen, niin tulee kyllä tosi nastaa. Suomi on nyt muodissa, tähän on tultu. Kun muistaa 80- ja 90-lukujen vaikeat vuodet, niin onhan tämä nyt ihan hillitöntä.
Muurinen itse arvioi, että muutos lähti jo Lordista, joka yllättäen voitti Euroviisut hevikappaleellaan vuonna 2006. Huippukohta oli Käärijän kakkossija ja yleisösuosikin asema pari vuotta sitten, mutta myös viime vuoden edustaja Windows95man jatkoi hyvin samaa linjaa.
Myös Lassinharju mainitsee, että Vikman on saanut paljon positiivista huomiota kansainvälisesti ja erottuu kyllä joukosta.
– Nyt on mielenkiintoista sitten nähdä, kuinka tämä ennakkohypetys tulee hänen kohdallaan realisoitumaan. Euroviisuissa menestyäkseen pitää kuitenkin saada kannatusta myös sitten euroviisukuplan ulkopuolelta ihan tavallisilta satunnaisilta televisiokatsojilta.
Euroviisuissa paljon riippuu siitä, millainen kunkin maan live-esitys lopulta on. Ich komme -kappaletta Muurinen kehuu erittäin hyväksi euroviisuksi, jossa on mukana laulettavia osuuksia. Lisäksi kappaleen kruunaa kiihtyvä tempo lopussa. Vikmania itseään Muurinen kuvaa loistavasti laulavaksi euroviisuartistiksi.
Vikmanin esitys leikittelee hyvin vahvasti naisen vapautuneella seksuaalisuudella. Muurinen myöntää, että aiheeseen suhtaudutaan hyvin eri lailla eri Euroopan maissa ja hyvin vahvat kannanotot ovat laulukilpailussa aina riski. Lisäksi Euroviisuja on leimannut tietty konservatiivisuus.
– Kymmenen vuotta sitten tällaista laulua ei olisi voinut missään nimessä olla. Nyt ainakin somessa suhtaudutaan avoimemmin.
– Itse asiassa jännitän sitä esitystä. Se saa minusta olla voimakas ja röyhkeäkin, mutta se ei saa olla härski.
Itse sävellystä Muurinen pitää yhtenä kisan parhaista: siinä on paljon tuoreita ideoita, jotka on käytetty taidolla. Paljon onkin nyt kiinni siitä, arvioivatko ammattiraadit nimenomaan sävellystä vai joitain muita arvoja.
Myös Lassinharju arvioi, että Vikmanin esitys herättää huomiota.
– Kun taiteessa käsitellään seksuaalisuutta suorasukaisesti, niin se herättää voimakkaita reaktioita, tunteita puolin ja toisin. Ja ainahan sen närkästyksen määrä on vakio.
Lassinharju kuitenkin huomauttaa, ettei Euroviisujen yleisöäänestyksessä voi antaa varsinaisia miinusääniä. Kun artistilla on vakiintunut kannatus jonkin ryhmän keskuudessa, se myös yleensä näkyy tulostaululla.
KAJ'n esityksestä Muurinen nostaa esiin tietynlaisen viattomuuden, jota Euroviisuissa ei ole nähty vuosikymmeniin. Samalla kappale on ralli, jota lauletaan mukana, ja jos ei osaa laulaa, voi ainakin tanssia saunatanssia.
Muurinen ei usko, että bändin suomalaisuudella on merkitystä suurelle yleisölle. Mutta koska kappale edustaa Ruotsia, pidetään sitä lähtökohtaisesti hyvänä biisinä.
Sauna-aiheessa on Muurisen mukaan tiettyä eksotiikkaa: yleensä sauna tiedetään, vaikkei siitä olisi omaa kokemusta. Hauskana yksityiskohtana hän pitää KAJ'n jäsenten pukeutumista.
– Kun ajatellaan, että euroviisulavalla ollaan nykyisin lähes alasti, niin nämä meidän saunaveijarit ovatkin puku päällä kaikki. Se on paradoksi, ja ehkä osa hupsuutta on juuri siinä.
– En usko, että ruotsalaiset olisivat itse ikinä keksineet tehdä tämmöistä biisiä. Heidän erottumisen kulttuurinsa Euroviisuissa on ihan toisenlainen, Muurinen sanoo.
KAJ'n huumorin tasoa Muurinen kuvaa tällä hetkellä tuoreeksi: kyse on rakkaudellisesta huumorista, joka ei ivaa tai pilkkaa ketään.
– Juurikin semmoinen veljellinen rakkaus siinä kukoistaa. Ja se toimii juuri nostalgia-aspektiin, kyllä ihmiset tämmöistä kaipaavat. Siinä ei lauleta rauhasta eikä sodasta eikä ympäristöongelmista, vaan siitä, että mennään ystävien kanssa saunaan ja relataan vähän.
video
Muiden maiden esityksistä haastateltavat mainitsevat Itävallan kappaleen Wasted Love, jonka esittää taiteilijanimellä JJ esiintyvä oopperalaulaja Johannes Pietsch. Lisäksi esimerkiksi Ranskalla ja Alankomailla on kauniit balladit.
Muurisen mukaan voi myös käydä niin, että vasta lavashow nostaa jonkin kappaleen kunnolla esiin.
– Oikeastaan vasta semifinaaleissa näkee, missä on voittopotentiaalia.
Euroviisuvuotta Muurinen kuvaa kaikkiaan tasaiseksi. Mukana ei ole supertähtiä ja sävellyksetkin ovat hänestä aika usein jääneet vähän puolitiehen.
– Ehkä Suomi nouseekin sieltä, koska se on musiikkina tosi kiinnostavaa.
Lassinharju muistuttaa, että Ruotsin ja Suomen kappaleiden lisäksi suomalainen kädenjälki näkyy myös Viron Tommy Cashin edustuskappaleessa Espresso Macchiato. Kappaleen on Cashin kanssa kirjoittanut Johannes "Kiro" Naukkarinen, joka tunnetaan myös Käärijän kappaleiden tuottajana.
Koko Euroviisujen kattausta Lassinharju pitää monipuolisena. Musiikkia on elektronisesta tanssimusiikista etnovaikutteisiin popkappaleisiin ja huumoripläjäyksiin. Samoin on nuoremmille suunnattua Tiktok-viihdettä, mutta myös perinteisiä balladeja ja jopa retroiskelmiä.
Yksi asia tämän vuoden Euroviisuissa saa kehuja molemmilta haastateltavilta: melkein puolet kappaleista lauletaan jollain muulla kielellä kuin englanniksi ja lisäksi on vielä kappaleita, joissa käytetään osin maan omaa kieltä.
Kansalliskielten trendi on jatkunut jo muutaman vuoden, mutta esimerkiksi sekä suomea että ruotsia on viimeksi kuultu samalla lavalla viimeksi viime vuosituhannella.
– Ruotsikin nyt tosiaan tänä vuonna laulaa vapaaehtoisesti ruotsiksi. Siihen tarvittiin suomalaiset esiintyjät, että tämmöinen oli mahdollista, Lassinharju toteaa.
– Vanhaa euroviisufania lämmittää tämä tosi paljon, koska sellainen huonosti lauletun englanninkielisen popin aika on selvästi vähän ohi. Nyt luotetaan omaperäisyyteen, Muurinen sanoo.
– Siinä on minusta juuri Euroopan voima. Olemme eri kansoja ja meillä on eri kulttuurit ja voimme silti toimia yhdessä.