Suomalaisesta elokuvasta puuttuu kokonaisia tyylilajeja. Rahaakaan ei ole tarpeeksi. Muun muassa näiden syiden takia kotimainen elokuva ei menesty rajojemme ulkopuolella – hädin tuskin aina rajojen sisälläkään.
– Kotimaiset elokuvat ovat joko synkkiä tai sitten paskafarsseja. Välimuodot, kuten ironia ja parodia, puuttuvat kokonaan. Kokonaisia tyylilajeja on kadoksissa, elokuvaohjaaja Lauri Törhönen sanoo.
Törhönen pelkää myös, että kotimainen historiallinen elokuva häviää.
– Kellään ei ole varaa tehdä epookkia. Kukaan ei ala tosissaan puurtaa Kalevalaa tai Tuntematonta sotilasta, koska Elokuvasäätiön tuotantotuki on pirstottu pikkuelokuvien kokoisiksi muruiksi.
Mannerheim-elokuva kaatui suuruudenhulluuteen?
Solar Filmsin suunnitelmissa olleen Mannerheim-elokuvan Törhönen epäilee kaatuneen ehkä jonkinlaiseen suuruudenhulluuteen.
– On eletty sellaisessa harhassa, että Mannerheim olisi isokin kansainvälinen sotasankari. Meidän kansallisilla resursseillamme ei kuitenkaan pystytä rahoittamaan kansainväliseksi suurelokuvaksi suunniteltua kokonaisuutta.
– Tämä toimikoon varoittavana esimerkkinä meille kaikille muille, Törhönen sanoo.
Nuotilleen oikein
Eikä Suomessa sitten osata mitään paremmin kuin ulkomailla?