Sairaalabakteerina tunnettu taudinaiheuttaja Enterococcus faecalis on sopeutunut sairaalaoloihin jo 1800-luvun puolivälissä.
Laaja kansainvälinen tutkimus on selvittänyt Enterococcus faecalis -bakteerin, sairaalabakteerin, alkuperästä ja evoluutiosta useita piirteitä, jotka ovat saaneet sen selviytymään huolimatta sairaaloiden, antibioottien ja infektioiden hoidon kehityksestä.
Sairaalabakteeri on useilla eri eliölajeilla esiintyvä suolistobakteeri, joka on yleinen verenmyrkytyksen ja sydämen tulehdusten aiheuttaja. Bakteerin aiheuttamien infektioiden hoito on usein hankalaa, koska lajissa esiintyy useille antibiooteille vastustuskykyisiä kantoja, Helsingin yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Tutkimuskonsortiota johti Helsingin yliopiston, Oslon yliopiston ja Cambridgessa sijaitsevan Sanger-instituutin professori Jukka Corander.
Lue myös: Amerikkalainen lääkäri kertoo kaksi koronan ensioiretta: "Ilmaantuu todennäköisesti jo ennen kuumetta"
Viisi sairaaloihin erikoistunutta kehityshaaraa
Tutkimuksessa selvisi, että maailmassa kiertää parhaillaan ainakin viisi sairaalaympäristöön erikoistunutta bakteerin kehityshaaraa, joista vanhin on syntynyt jo 1800-luvun puolivälissä ja viimeisin 1960-luvulla.
Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan kaikkia kehityshaaroja yhdistävät samankaltaiset perimän evolutiiviset muutokset, jotka ovat todennäköisesti antaneet niille kyvyn sopeutua sairaalaoloihin.
– 1800-luvulla ei ollut käytössä antibiootteja eikä samankaltaisia antibakteerisia teknologioita kuin moderneissa sairaaloissa. Siitä huolimatta jokin ulkoinen valintapaine johti näiden bakteerikantojen syntyyn, Corander kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tällaista ulkoista valintapainetta saattoivat luoda arseeni ja elohopea, joita käytettiin 1900-luvun alkupuolella esimerkiksi lääketieteellisissä kokeissa. Tutkijat löysivät vanhoista näytteistä geenejä, jotka tekevät bakteerista vastustuskykyisen molemmille.
Bakteerikantoja villien lintujen ulosteissa
Koska bakteeria esiintyy monella eliölajilla, tutkijat keräsivät laajan kirjon näytteitä sairaalapotilailta, terveiltä ihmisiltä, tuotantoeläimiltä sekä villieläimiltä.
– Löysimme lukuisten villien lintujen ulosteista E. faecalis -bakteerikantoja, jotka olivat samankaltaisia kuin sairaaloihin erikoistuneet E. faecalikset. Suurin osa näytteistä oli peräisin lintulajeilta, jotka eivät ole läheisessä kontaktissa ihmispopulaatioiden kanssa.
Lue myös: Mielitkö tropiikkiin, kun korona helpottaa? Siellä vaanii selvästi enemmän superbakteereja kuin on aiemmin uskottu – mukaan voi tarttua kymmeniä eri bakteerikantoja
Coranderin mukaan pääteltävissä on, että ne ominaisuudet, jotka saavat sairaaloihin erikoistuneet bakteerikannat menestymään, antavat bakteerille kyvyn elää ja levitä myös lintupopulaatioissa.
Tässä suhteessa E. faecalis eroaa merkittävästi sisarlajistaan Enterococcus faeciumista, joka on toinen monille antibiooteille vastustuskykyinen sairaalabakteeri. Sen sairaaloihin erikoistuneita kantoja ei ole lähes koskaan tavattu sairaaloiden ulkopuolella, eikä varsinkaan villeillä eläimillä.
Lue myös: Tutkijat varoittavat: Yksi ihmiskunnan tappavimmista taudeista uhkaa tehdä paluun
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähde: Helsingin yliopisto