Jos teini-ikäisen koululaisen sängystä ylös saaminen aiheuttaa sinulle epätoivoa aamusta toiseen, voit syyttää asiasta aivoja.
Myöhään nukkumista pidetään yhteiskunnassamme usein laiskuuden merkkinä, ja syytösten kohteeksi joutuvat teini-ikäiset, jotka tunnetusti rakastavat myöhään nukkumista. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myöhään valvominen ja aamuisin pitkään nukkuminen eivät ole kiinni nuorten asenteesta, vaan heidän aivojensa rakenteesta.
Aivoissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat sisäiseen rytmiin
Nuorilla nukahtamiseen vaikuttavaa melatoniini-hormonia alkaa erittyä vasta iltaisin yhdentoista aikaan, ja sitä jatkuu noin aamukahdeksaan saakka. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että useimmat teini-ikäiset eivät yksinkertaisesti voi nukahtaa, ennen kuin melatoniin eritys alkaa. Samoin heidän on lähes mahdotonta herätä, ennen kuin melatoniinin eritys päättyy, kirjoittaa lääkäri Miriam Stoppard Mirror-sivustolla.
Melatoniin myöhäinen eritys johtuu aivojen muutoksista, joita jatkuu tyypillisesti 20 ikävuoteen saakka. Tähän ikään saakka nuorten aivoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, kuten hermoratojen kuihtumista, mikä vaikuttaa osaltaan nuorten sisäiseen kelloon.
Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että teini-ikäisten aivojen biologia on suoraan ristiriidassa koulujen aikataulujen kanssa. Koulu alkaa monilla nuorilla aamukahdeksalta, siis silloin, kun heidän aivonsa ovat vielä unessa. Tämä ristiriita voi pahimmillaan johtaa univaikeuksien syntyyn ja jatkuvaan univajeeseen
Toisin kuin moni luulee, aikaisin nukkumaan kehottaminen ei ole ratkaisu nuorten univaikeuksiin, sillä heidän aivonsa yksinkertaisesti estävät nukahtamisen.
Lähde: Mirror
***
11:00
