Tämä odottaa suomalaissotilaita Keski-Afrikan tasavallassa

Vallankaappauksia, kapinoita ja väkivaltaisuuksia

Ranskan kokoisessa Keski-Afrikan tasavallassa asuu vajaat viisi miljoonaa ihmistä. Valtion nimi pitää paikkansa vain siltä osin, että se on Keski-Afrikassa - tasavalta se ei ole oikein koskaan ollutkaan.

Alueesta tuli Ranskan siirtomaa 1800-luvun lopussa, kun Belgia, Britannia ja Saksa ryntäsivät Afrikkaan valtaamaan alueita eikä Ranska halunnut jäädä osatta.

Ranska teki alueestaan kristityn ja ilahtui, kun alueelta löytyi kultaa ja timantteja. Siirtomaakauden alun väkivalta loi pohjan nykypäiviin ulottuvalle tasapainottomuudelle. Kapinat seurasivat toisiaan.

Kun siirtomaavalta toisen maailmansodan jälkeen kävi kaikille raskaaksi, Ranskakin teki Keski-Afrikasta ensin autonomian ja lopulta vuonna 1960 myönsi sille itsenäisyyden.

Jo alku oli huono: maan perustamista johtanut mies kuoli oudossa lento-onnettomuudessa ja hänen kaksi avustajaansa ryhtyivät valtataistoon.

Vuonna 1965 eräs eversti äkkäsi tilaisuutensa tulleen ja teki vallankaappauksen. Hän nimesi itsensä ensin presidentiksi, sitten elinikäiseksi presidentiksi ja lopulta keisariksi. Mies oli Jean-Bedel Bokassa, ja hän pysyi vallassa seuraavaan vallankaappaukseen eli vuoteen 1979 saakka.

Vallankaappauksen teki entinen siirtomaaisäntä Ranska itse, mutta maan johtoon nostettu uusi valtionpäämies kesti vain kaksi vuotta - seuraavaan vallankaappaukseen asti.

Tuolloin valtaan astunut kenraali André Kolingba pysyi maan johdossa vuoteen 1993, jolloin hän suostui pitämään vaalit maassa. Kenraali kuitenkin hävisi ne. Voittaja oli ensimmäinen siviili Ange-Félix Patassé, jonka hallinto kesti 10 vuotta.

Vuonna 2003 seuraava kenraali, Francois Bosize, yritti ensin vallankaappausta, mutta voittikin perinteiset vaalit kaksi vuotta myöhemmin. Häntä vastustaneiden muslimikapinallisten yhteenliittymä aloitti kuitenkin pian väkivaltaisuudet ja järjestäytyi sittemmin nimellä Seleka eli liittouma.

Bozizen ja Selekan sotimista yritettiin sovitella rauhansopimuksin, mutta ne kaatuivat alkuunsa. Lopulta kapinalliset saivat niin paljon valtaa, että Bozizen oli taivuttava yhteishallitukseen runsas vuosi sitten.

Tämä ei kapinallisille riittänyt, vaan he valtasivat pääkaupunki Banguin ja kenraali Bozize joutui pakenemaan.

Muslimijohtoinen väliaikaishallitus yritti hajottaa Seleka-kapinaliikkeen, mutta epäonnistui ja vastarintaan nousivat myös kristittyjen aseliikkeet.

Tappaminen ja väestönpako kiihtyivät, ja lopulta viime vuoden päättyessä Keski-Afrikan tasavalta ei ollut enää kenenkään hallinnassa.