Pimeän synkeänä kaamosaikana moni kokee ylitsepääsemätöntä väsymystä. Asiantuntijan mukaan liian pitkiksi venyneet yöunet eivät kuitenkaan välttämättä takaa lepoa.
Väsyttää, uuvuttaa, mutta uni ei vain tule, eikä aamulla jaksa nousta sängystä. Kuulostaako tutulta?
Kaamosoireilu näkyy esimerkiksi uupuneisuutena. Naisilla unentarve on jo nuoresta iästä alkaen suurempi kuin miehillä; katkonainen, liian lyhyeksi jäänyt yöuni takaa sen, että olo nuutunut ja voimaton. Naiset kärsivätkin kaamosoireista miehiä enemmän: huonolaatuinen yöuni tuottaa enemmän haittaa naisille kuin miehille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan rytmi on avainsana taistelussa kaamosoireilua vastaan: on tärkeää pyrkiä säännölliseen ruoka-, liikunta- ja unirytmiin.
Partonen kannustaakin selvittämään, miten pitkät yöunet ovat itselle riittävät ja ottamaan ne tavoitteeksi.
– Saman ikäistenkin aikuisten yöunentarve voi vaihdella kuudesta yhdeksään tuntiin. Keskimäärin 7,5–8 tunnin tietämillä on sellainen yöunenpituus, jonka myötä ihmiset virkistyvät ja myös pysyvät virkeinä yöunen määrästä, Partonen kuvaa.
Asiantuntija muistuttaa, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Jos huomaa tarvitsevansa yhdeksän tunnin yöunet, tulisi pyrkiä varaamaan sellainen määrä joka yöksi.
– Ihmiset eivät vieläkään arvosta unta, vaan ennemminkin koetaan, että nukkuminen on turha asia, jolloin ei tapahdu mitään mielenkiintoista. Mutta riittävä yöuni on yhtä tärkeää terveyden kannalta kuin hyvä ruokavalio tai liikunta.
Riittävän pitkät yöunet – ei ylipitkät
Timo Partosen mukaan kaikkein tärkeintä olisikin, että saisimme nukuttua riittävän pitkät yöunet – mutta ei liian pitkät.
– Kun nukkumaanmeno ja heräämisajat ovat aika lailla säännöllisiä, yöunenlaatu pysyy parempana. Silloin ei ole tarvetta nukkua päiväunia, ei torkahtele tai nukahtele päivän aikana, eivätkä yöunet veny liian pitkiksi.
Kaamosoireet ja -masennus saattavat johtaa ylipitkiin yöuniin. Vaikka nukkuisi selvästi pidempiä yöunia, uni on katkonaista eikä näin ollen virkistä.
Moni nukkuu viikonloppuna huomattavasti pidempään kuin arkena.
– Arkiöinä kaamosaikana on se vaara olemassa, että yöunet jäävät liian lyhyiksi, joka tavallaan kostautuu viikonloppuna, jolloin yöunet venähtävätkin ylipitkiksi. Ei ole hyvä asia, jos taas seuraavalla viikolla arkiöinä nukkuu liian vähän, jolloin unentarve ei tule tyydytetyksi.
Sisäinen kello vääristyy
Syksy ja talvi voivat tuoda mukanaan myös sen, että nukahtaminen viivästyy. Moni valitteleekin, ettei meinaa saada unta iltaisin.
– Kun syys- ja talviaamut ovat hämäriä tai suorastaan pimeitä, se saa elimistön sisäisen kellon jätättämään entistä enemmän, jolloin luontainen väsymys pyrkii karkaamaan kauemmas iltaan, ja nukahtaminen tapahtuu myöhemmin kuin aiemmin syksyllä tai kesällä, Partonen selittää.
– Yöunet jäävät liian lyhyiksi, kun aamuherätys odottaa suunnilleen samaan aikaan.
MTV Uutiset: Pimeys vaikuttaa unirytmiin: "Aamuväsymys ei ole merkki laiskuudesta"
MTV Uutiset: Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista