Tutkijan mukaan Saksan otteet Venäjää vastaan eivät ole tarpeeksi järeitä. Venäjän hyökkäyssodan hinta tulee olemaan kova, ellei maa kiristä otettaan.
Saksan ulkopoliittisen insituutin DGAP:n Venäjä-tutkija Stefan Meister vastaa MTV Uutisten haastattelupuheluun keskustelutilaisuuksien välissä konsulaatin eteisaulasta. Hänellä on kiire, eikä ihme. Saksan asema ja toimet Ukrainan tukemiseksi ovat Venäjän hyökkäyssodan alettua olleet erityisen kiinnostuksen – ja kritiikin kohteena.
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin on kritisoitu olevan liian löysä johtajuudessaan ja viivyttelevä otteissaan Venäjää vastaan. Maa on ollut liian hyväuskoinen Venäjän suhteen. Taakkana on paitsi kaasuriippuvuus Venäjään, myös oma historia toisessa maailmansodassa.
– Tulisi ymmärtää, että elämme uudessa globaalissa todellisuudessa, eikä Venäjän aggressio lopu, ellei se häviä sotaa. Sitä saksalaiset eivät ole vielä kunnolla ymmärtäneet, Meister toteaa.
Lue myös: Saksa joutuu kohtaamaan Venäjän energia-riippuvuutensa seuraukset – "Taloyhtiömme mukaan lämmityksen hinta voi jopa tuplaantua"
Kuluttajahinnat nousseet, mielenosoitukset voimistuneet
Ymmärrystä jarruttaa inflaatio. Saksassa elinkustannukset ovat nousseet monen muun EU-maan tavoin roimasti. Monissa kauppaketjuissa on korotettu hintoja. Inflaatioon turhautuminen on saannut ihmiset kaduille osoittamaan mieltään. Jopa tiettyjen puolueiden sisällä leviää ajatus siitä, että sota tulisi ratkaista diplomaattisesti. Erityisesti vasemmistolaisten puolueen die Linken sekä oikeistopopulismipuolue AfD:n sisällä myötäillään venäjämielistä rauhanliikettä.