Jos Saksa ei kiristä otettaan Venäjästä, tulee hinta olemaan kova – "Sitä saksalaiset eivät ole kunnolla ymmärtäneet"

Saksan ulkopoliittisen insituutin DGAP:n Venäjä-tutkija Stefan Meister vastaa MTV Uutisten haastattelupuheluun keskustelutilaisuuksien välissä konsulaatin eteisaulasta. Hänellä on kiire, eikä ihme. Saksan asema ja toimet Ukrainan tukemiseksi ovat Venäjän hyökkäyssodan alettua olleet erityisen kiinnostuksen – ja kritiikin kohteena.

Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin on kritisoitu olevan liian löysä johtajuudessaan ja viivyttelevä otteissaan Venäjää vastaan. Maa on ollut liian hyväuskoinen Venäjän suhteen. Taakkana on paitsi kaasuriippuvuus Venäjään, myös oma historia toisessa maailmansodassa.

– Tulisi ymmärtää, että elämme uudessa globaalissa todellisuudessa, eikä Venäjän aggressio lopu, ellei se häviä sotaa. Sitä saksalaiset eivät ole vielä kunnolla ymmärtäneet, Meister toteaa.

Lue myös: Saksa joutuu kohtaamaan Venäjän energia-riippuvuutensa seuraukset – "Taloyhtiömme mukaan lämmityksen hinta voi jopa tuplaantua"

Kuluttajahinnat nousseet, mielenosoitukset voimistuneet

Ymmärrystä jarruttaa inflaatio. Saksassa elinkustannukset ovat nousseet monen muun EU-maan tavoin roimasti. Monissa kauppaketjuissa on korotettu hintoja. Inflaatioon turhautuminen on saannut ihmiset kaduille osoittamaan mieltään. Jopa tiettyjen puolueiden sisällä leviää ajatus siitä, että sota tulisi ratkaista diplomaattisesti. Erityisesti vasemmistolaisten puolueen die Linken sekä oikeistopopulismipuolue AfD:n sisällä myötäillään venäjämielistä rauhanliikettä.

Saksa pelkää sodan eskalaation vaaraa, joka maan mukaan kasvaisi, mikäli Ukrainalla olisi hallussaan pitkän kantaman aseita. Ydinaseen käyttöriski tämän ajattelun mukaan kasvaisi.

Pasifistisen ajattelun juuret kytevät Saksassa jo 60-luvun opiskelijaliikkeessä. Toinen maailmansota osoitti Saksalle, ettei Venäjää vastaan voi voittaa sodassa.

Sodan sosiaalinen ja taloudellinen hinta Saksalle on kieltämättä kova.

Siksi, huolimatta Venäjän julmista sotarikoksista, maa ei ole valmis laittamaan kaasuhanoja Venäjältä kerrasta poikki. Meisterin mukaan inflaatio on yksi kärkiteemoista jokaisessa tilaisuudessa, joissa tutkija kiertää maassa puhumassa.

– Tulee olemaan Saksan johdolle todellinen poliittinen ponnistus saada ihmiset ymmärtämään, että mitä pidempään olemme tekemättä tiettyjä asioita, sitä kalliimmaksi kaikki tulee.

Kaasuputkihanke oli virhe

Liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier totesi huhtikuussa, että oli virhe tukea Venäjän ja Saksan välistä surullisen kuuluisaa Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta.

Scholz totesi maaliskuun lopulla, että kaasuhanojen kokonaan sulkeminen laukaisisi maassa massatyöttömyyden ja pahentaisi yhä syvenevää talouskriisiä. Saksa on koko Eurooppaa – ja  siten myös Suomea kannatteleva talousmahti.

"Saksassa vallitsee yleinen vastahakoisuus asetoimituksia kohtaan"

Meisterin mukaan edes Saksan liittokansleri Scholz itse ei puhu mielellään asetoimituksista. Sotakypärien toimittamisesta ukrainalaisille uutisoidaan – tappavien aseiden toimituksista taas ei. Asetoimituksia annetaan sen verran, että Ukraina kykenee pitämään linjansa ja saamaan vallattuja alueitaan takaisin.

– Väitän, että Saksassa vallitsee yleinen vastahakoisuus asetoimituksia kohtaan. Sen tietää myös Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Siksi hän ei myöskään kerro tarkkaan, mitä kaikkia aseita Saksa toimittaa Ukrainalle.

Lue myös: Olaf Scholz: EU:n on laajennuttava

Zelenskyi kritisoi Merkeliä

Kritiikkiä Saksaa kohtaan satelee myös Ukrainan suunnalta. Huhtikuussa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi, että entinen liittokansleri Angela Merkel on olennainen syy sille, mikseivät Ukrainan Nato-pyrkimykset koskaan edistyneet. Zelenskyi on myös kritisoinut Saksaa taloussuhteiden ylläpitämisestä Venäjään.

Saksa on yksi Venäjän disinformaatiokampanjoiden pääkohteista. Pelkona on, että sodan pitkittyminen johtaa polarisoitumiseen, josta populistiset puolueet hyötyvät. Liikehdintää tästä näkyy Meisterin mukaan jo nyt joissakin Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Ranskassa.

"Emme ymmärrä Venäjää kunnolla"

Myös yksi keskustelu uupuu tutkijan mukaan Saksassa täysin: Itä-politiikan virheiden myöntäminen. Venäjään luotiin kiinteät taloussuhteet, muttei ymmärretty maan poliittista tahtotilaa ja pelotevaikutusten tärkeyttä.

Venäjä ei pidä EU:ta kumppanina, vaan haluaa heikentää sitä.

– Emme ymmärrä Venäjää kunnolla, vaikka olemme olleet maan kanssa pitkään tekemisissä.

Lue myös: Brittitiedustelu: Tästä syystä Venäjän paraatissa nähtiin vain yksi vanha tankki