Risto Murto: Miksi Suomi pysähtyi – suuntaviivoja uuteen talouskasvuun (Otava 2024) | MTV Uutiset
Kirja-arvio: Risto Murto on ottanut paikan synkkyyden lähettiläänä
10:29Video: Nämä ovat Risto Murron lääkkeet Suomen näivettymiseenKuvat: MTV Uutiset/All Over Press. Kuvamanipulaatio: MTV Uutiset.
Julkaistu 19.10.2024 14:32
Pertti Nyberg
pertti.nyberg@mtv.fi
Risto Murto: Miksi Suomi pysähtyi – suuntaviivoja uuteen talouskasvuun (Otava 2024)
Talousvaikuttaja Risto Murto kertoi toissavuonna kirjassaan Puuttuvat puoli miljoonaa Suomen lapsikadosta, jonka vaikutukset ovat mitä ilmeisemmin suuremmat kuin osaamme kuvitellakaan.
Väestön supistuminen kun supistaa myös talouskasvua ja muuttaa monin tavoin yhteiskuntaamme.
Uudessa kirjassaan Miksi Suomi pysähtyi työeläkevakuuttaja Varman toimitusjohtaja jatkaa samalla synkällä linjalla: Suomen bruttokansantuote ei ole todellisuudessa kasvanut sitten vuoden 2008 ja perussyy on se, että tuottavuus ei ole noussut monista innovaatioista huolimatta.
Yksi merkittävä syy tuottavuuskehityksen sakkaamiseen on matkapuhelin-Nokian tuho mutta se ei ole ainoa syy.
Syitä on lukuisia ihan siitä lähtien, että Suomessa “koulutuksen voittokulku on hiipunut”. Investointejakin voisi olla enemmän eikä aina kannattaisi luottaa valtion mukaantuloon.
Moni asia on siis huonosti tai ainakin menossa huonoon suuntaan. Mutta mikä pahinta, muissa Pohjoismaissa ja etenkin Ruotsissa asiat on aina osattu tehdä paremmin.
Ruotsissa on enemmän rahaa, investointeja, tietotaitoa sekä panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen.
Tosin Murto ei tuo esille juuri ollenkaan sitä, että Suomessa on sodittu sekä sisällissodassa että maailmansodassa ja Suomessa on jostain syystä haluttu tekohengittää maaseutua pidempään kuin Ruotsissa.
Suomi muuttui rutiköyhästä rikkaaksi
Miksi Suomi pysähtyi -kirjan mielenkiintoisinta antia on Suomen taloushistorian läpikäynti aina 1800-luvulta nykypäivään. Perussanoma on, että rutiköyhä Suomi pääsi sinnikkyydellään hitaasti mutta varmasti rikkaiden maiden joukkoon.
Olemme Murron mukaan olleet hyviä kopioimaan innovaatioita ja tuotteita. Tosin niin ovat kaikki muutkin rikkaat maat.
Esimerkiksi sähköä osattiin Suomessa hyödyntää vain kolme vuotta sen jälkeen, kun Thomas Alva Edison oli tuonut sähkölampun markkinoille.
Tulevaisuus hämärän peitossa
Miten tulevaisuudessa? Näivettyykö Suomi, kuten toinen talousvaikuttaja Sixten Korkman on toistellut jo vuosia? Nyt tuntuu, että Risto Murto on ottanut Korkmanin paikan varoittelijana ja synkkyyden lähettiläänä.
Olisiko esimerkiksi tekoälystä tai roboteista apua Suomelle? Tai voisiko energiasta tehdä vientituotteen, Murto kysyy.
Vihreä siirtymä ei ole tuonut kovinkaan isoja investointeja Suomeen mutta Suomessa sentään investoidaan kaivannaisiin ja raaka-aineiden alkupään jalostukseen. Tämä on Murron mielestä parempi kuin ei mitään.
Edullinen energia voi tietenkin vielä muuttaa tilannetta.
Tutkimusta ja kehitystä
Suomen tutkimus- ja kehitysrahat ovat Murron mukaan hyvällä mallilla vaikka Suomella ei olekaan esimerkiksi ruotsalaisen Spotifyn kaltaista yritystä, jonka T&K-menot olivat viime vuonna jättimäiset 2,3 miljardia euroa.
Keskeinen ongelma on, että Suomessa ei kasva enää riittävän suuria yrityksiä. Hyvät yritysten alut myydään ulkomaille – tosin näin tehdään monessa muussakin maassa.
Viimeinen suomalainen nollasta lähtenyt iso teollisuusyritys oli Talvivaara, joka keräsi miljardi euroa pääomaa, ja ajautui sittemmin konkurssiin.
Uskomme valtion voimaan
Murto lainaa nobelisti Bengt Holmströmiä, jonka mukaan olemme valtioriippuvaisia. Olemme riippuvaisia valtiosta myös isojen yritysten omistamisessa ja paikkaamme yksityisten omistajien määrän pienuutta valtiolla, Murto sanoo.
Valtioriippuvuus on ongelma siksi, että Murron mukaan valtio-omistaja on toimissaan konservatiivinen ja tämä näkyy ajan oloon yritysten alhaisessa arvossa.
Valtion pitäisi tehdä itsensä Murron mukaan tarpeettomaksi kapitalistina mutta siihen taitaa mennä vielä aikaa.
Murron huolen Suomen pysähtymisestä ymmärtää, sillä eläkevakuutusyhtiön toimitusjohtajana hänen tehtävänsä on saada suomalaisista sijoituksia riittävästi tuottoja eläkkeiden maksuun.
Ja riippuuhan suomalaisten elintason nousu siitä, kuinka hyvin taloutemme kehittyy. Kysymys kuuluu, onko nykyisten keski-ikäisten elintaso Suomen historian korkein ja johon nuoriso ei enää yllä?
Tosin niin sanottujen degrowth-ihmisten mielessä elintason laskussa ei ole mitään ongelmaa.
Murron sanoin: jotta saamme aikaan kasvua, sekä työikäisten määrän että tuottavuuden täytyy kasvaa.
