"Kaikkialta lähti pohja pois – se oli hurjaa menoa" – Suomalainen Uponor menestyy nyt etenkin Yhdysvalloissa, mutta romahduksiakin on riittänyt

Satavuotissyntymäpäiviään viettävän Uponorin toimitusjohtaja onnistuu tehtävässään täydellisesti. Konfettisade täyttää studion, minkä jälkeen Luomakosken naama koristaa yhtä Times Squaren valtavista mainostauluista. Ne toivottavat hyvää syntymäpäivää.

Kymmenen vuotta sitten talotekniikan järjestelmiä toimittava Uponor ei viettänyt 90-vuotispäiviään konfettisateen keskellä.

Myynti romahti eri puolilla maailmaa

Yhdysvaltojen uudisrakentaminen oli vuosina 2006–2007 vauhdissa. Rautakauppojen kipsikartonkilevytkin oli kiintiöity, koska tavaraa ei yksinkertaisesti riittänyt kaikille halukkaille. Syksyllä 2008 maailmantalous romahti, minkä jälkeen Yhdysvaltojenkin uudisrakentaminen väheni 75 prosenttia.

Kyseessä oli Uponorin tärkein yksittäinen markkina-alue.

”Sitten kaikkialta lähti pohja pois. Se oli hurjaa menoa. Espanjassa uudisrakentamisen pudotus oli 95 prosenttia, ja sekin oli yksi tärkeimmistä alueistamme”, Luomakoski muistelee kymmenen vuoden takaista aikaa.

”Kesti neljästä viiteen vuotta, kun eri markkinoilta katosi pohja vuorotellen. Kun saimme jonkun markkinan kuntoon, niin joku muu meni taas alas. Tuli Kreikkaa, Itä-Euroopan pankkeja, Italiaa... Koko ajan uskoimme, että kyllä se tästä lähtee, mutta se vain kesti ja kesti.”

"Emme ota valtavia velkapotteja"

Perheyhtiön juurilla toimivalla Uponorilla on yritysfilosofiassaan konsensus vahvasta taseesta. Vuonna 1999 suurimmaksi osakkeenomistajaksi tullut Paasikivien Oras Investuskoo sijoittamisessa terveeseen talouteen.

Samana vuonna Uponorilla oli kuitenkin 424 miljoonaa korollisia nettovelkoja, ja Luomakoski siirtyi talousjohtajaksi.

”Näimme finanssikriisin aikana pääomasijoittajien ostamia rakennusmateriaaliyhtiöitä, joissa pankit tekivät isoja alaskirjauksia. Me olimme onneksi saaneet taseemme kuntoon ennen kriisiä.”

”Se on nyt syvällä dna:ssamme, että emme ota valtavia velkapotteja tehdäksemme villejä ratkaisuja. On helpompi hengittää, kun voi itse pyörittää omaa bisnestään, eikä katsoa vierestä, kun pankki tekee sen.”

Tehtaita Yhdysvaltoihin, jottei tarvitsisi kuljettaa ilmaa

Uponor toimii yli 30 maassa, ja kaikissa näissä rakentamisen keskeiset tunnusluvut ovat Luomakosken mukaan nyt kunnossa. Yhdysvalloissa uudisrakentaminen on noussut hieman yli miljoonaan asuntoon, kun huippuvuosina se oli yli kahdessa miljoonassa.

”On ehkä ihan tervettäkin, että ei olla niissä lukemissa. Silloin kiire oli kovaa ja laatu oli sitä, mitä hosumalla tulee. Tekijöistä ja tavaroista oli pulaa. Rakennuskanta oli sekundaa.”

Talouden elpyminen on näkynyt siinäkin, että Uponor avasi vähän yli vuosi sitten Minnesotan osavaltioon toisen tehtaansa. Suomalaisyritykset eivät ole tunnettuja tehtaanomistajia Yhdysvaltojen maaperällä. Luomakosken mukaan tämä liittyy suomalaisyritysten toimialaan.

”Suuri osa suomalaisista kv-yhtiöistä on konepajateollisuudessa. Siellä on paljon tavaraa, joka liikkuu konteilla. Meidän päätuotteemme Yhdysvaltain markkinoille ovat onttoja putkia, joiden kuljettaminen valtameren yli ei ole missään muodossa taloudellisesti järkevää. Kuljettaisimme paljon ilmaa.”

”Lisäksi Yhdysvalloissa myydään puolen tuuman ja tuuman putkia, kun Euroopassa teemme millimetrien mukaan.”

Trumpin aikakausi on ollut voittoisa

Pari vuotta sitten maailma muuttui jälleen, kun Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Hänet on demonisoitu toivottomaksi tapaukseksi ympäri palloa, mutta yrityksen näkökulmasta republikaanivalta on tuonut myös hyviä asioita.

”Uponor on poikkeuksellisen kannattava Yhdysvalloissa. Maksoimme ennen yli 40 prosenttia veroa, kun lasketaan osavaltion ja liittovaltion verot yhteen. Se taas on nostanut koko yrityksen verokantaa huomattavasti.”

”Veroreformi olikin meille miellyttävä uutinen, vaikka ei se kokonaan sada meidän laariimme. On erilaisia vähennyksiä, jotka hävisivät uudistuksen myötä.”

Huojennusten seurauksena yritykset ovat myös investoineet, ja se on tuonut työpaikkoja Yhdysvaltoihin. Luomakosken mukaan yritykset ovat myös jakaneet bonuksia työntekijöilleen, ja se on nostanut kuluttajien intoa.

”Asuinrakentamiseen vaikuttaa kolme asiaa. On demografinen tarve sekä rahoituksen saatavuus, joka oli finanssikriisin jälkeen hyvin vaikeaa. Sitten tulee kuluttajan usko huomiseen.”

”Bonukset ovat vaikuttaneet kuluttajien uskoon, että Amerikassa on asiat hyvin. Maailmanpolitiikassa se ei ole ehkä niin yksioikoista.”

Luomakoski ei ole lähdössä mihinkään

Luomakoski on stereotyyppinen suomalainen pörssijohtaja: hieman yli 50-vuotias tummaa pukua käyttävä mies. Hän toimi monta vuotta Uponorin talous- ja varatoimitusjohtajana ennen vuotta 2008, jolloin hänet valittiin Jan Långin seuraajaksi.

Luomakoski kieltää, että pörssijohtajuus olisi uran alkuvaiheessa ollut mikään selkeä tavoite.

”Siinä on sattumalla osuus. Perustin softafirman ylioppilaskirjoitusten aikaan. Luin rahoitusekonomiaa pääaineena, ja ajauduin enemmän talouspuolelle. Vuonna 1999 minut valittiin Uponorin talousjohtajaksi, ja sitten 2008 nostin käden ilmaan kertoakseni, että tiedän ehkä, mitä pitää tehdä ja olen valmis haasteeseen.”

”Edeltäjäni huokailivat aina, miten yksinäistä puuhaa tämä on. Ihmettelin silloin, että olenhan minä talousjohtajana tässä lähellä. Olen kuitenkin huomannut, että on paljon asioita, joita joutuu yksin pohtimaan. Hyvä hallitus on pörssijohtajalle elintärkeä, jotta voi keskustella asioista.”

Nyt Luomakoski on yksi pörssin pitkäaikaisimmista toimitusjohtajista. Hän pohtii, että ei ole vielä lähdössä mihinkään, koska herää joka aamu mielenkiintoisten asioiden äärelle.

”Päivä kerrallaan eteenpäin.”

"Meillä on koulutusputkessa harmittavan vähän naisia bisnesrooleissa"

Kymmenen vuotta sitten nainen pörssiyrityksen johdossa oli vielä ihmetys. Tänä vuonna tulleen kauppakamarin selvityksen mukaan suurten pörssiyritysten hallituksissa jo 33 prosenttia on naisia.

Operatiivisissa johtotehtävissä nainen on kuitenkin vielä harvinaisuus, kun vain 11 prosenttia liiketoiminnan johtotehtävissä olevista henkilöistä on naisia. Luku on kasvanut viime vuosina.

Uponorin syntymäpäiväjuhlissa Nasdaqin toimistolla oli mukana yrityksen johtoa, asiakkaita ja sijoittajia. Parinkymmenen ihmisen joukosta löytyi yksi nainen.

Luomakoski hiljenee hetkeksi pohtimaan naisten roolia pörssiyritysten johdossa.

”Se on vaikea kysymys. Jos katson rakennusmateriaaliteollisuutta, niin meillä on koulutusputkessa harmittavan vähän bisnesrooleissa naisia. Tutkimus- ja kehityspuolella on paljon naisia, mutta he ovat enemmän asiantuntijarooleissa.”

Luomakoski vastustaa sukupuolikiintiöitä

Uponorin hallituksestapuolet on naisia, ja kuuden hengen johtoryhmässä on kaksi naista – henkilöstöjohtaja ja talousjohtaja.

”Jos katson johdon koulutusohjelmia, niin keskijohdossa meillä on tilanne tasapainossa. Panoraama-tasolla, joka on yksi steppi ylöspäin, naiset ovat markkinointi-, talous-, viestintä- ja hr-rooleissa.”

Johtuuko se naisista vai rakenteista, ettei naisia näy useammin bisnespuolen johdossa?

”Vaikea sanoa, kummasta se johtuu. Rakennuspuolen diplomi-insinöörien koulutusputki on aika maskuliininen, eikä siihen ole mitään syytä. Se voi olla mielikuvaa.”

Luomakoski sanoo uskovansa markkinatalouteen, jossa paras ihminen voittaa työpaikan sukupuolesta riippumatta.

”Joskus alalla oli vitsiä, että paikka on avoinna, paras mies voittakoon”, Luomakoski paljastaa.

”Se ei ole meillä tilanne. Olen aina kannustanut, että paras talentti voittakoon, jos on rekrytointitilanne.”

Suomessakin on puhuttu sukupuolikiintiöistä, joissa yrityksiä pakotettaisiin ottamaan naisia enemmän johtoonsa.

”Ei niissä kiintiöissä ole järkeä. Norjassa on käytössä kiintiöhallitukset, ja siellä on kourallinen naisia, joilla on yli kymmenen hallitusmandaattia. Vaikka olisi kuinka pätevä ihminen, niin rajat tulevat jossain vaiheessa vastaan.”