EIP:n pääjohtaja: Eurooppa uhkaa hävitä Kiinan ja Venäjän kaltaisille maille – "Sillä on järkyttävät seuraukset kilpailukykyymme"

– Eurooppa tulee kohtaamaan ulkoisia turvallisuushaasteita muutaman vuoden päästä, Suomessa juhannusviikolla vieraillut Hoyer ennustaa.

Saksalainen Hoyer esittelee ajatuskulkuaan, johon hänen mukaansa liittyy vakava uhkakuva.

– Eurooppa on 15 vuoden ajan investoinut tutkimukseen ja tuotekehitykseen 1,5 prosenttia vähemmän suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin kilpailijamme Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Sillä on järkyttävät seuraukset kilpailukykyymme.

"Olemme häviämässä kilpailua"

Hoyerin mukaansa Kiinan ja Venäjän kaltaiset maat voivat alkaa kiinnostaa eurooppalaisia äänestäjiä, kun Euroopan kilpailukyky heikkenee.

– Teesini on, että voitimme kylmän sodan ja se oli demokratian voitto. Olimme teknologisesti ja taloudellisesti parempia, mutta nyt olemme häviämässä kilpailua.

Hoyerin mukaan Eurooppa ei tee tarpeeksi puolustaakseen omia arvojaan ja omaa asemaansa.

– Investoinnit yleensä ja eritoten tutkimusinvestoinnit eivät koskaan toipuneet finanssikriisin aiheuttamasta kuopasta, hän harmittelee.

Ketä tilanteesta on syyttäminen?

– Ei tämä ole vain valtioiden ongelma, vaan yksityinen sektori on huonompi investoimaan kuin aiemmin.

Hoyer viittaa vaikeuksiin, joita Nokian lisäksi monet muut eurooppalaiset suuryritykset kohtasivat finanssikriisin aikaan ja sen jälkeen.

– Esimerkkejä on kaikissa maissa. Eurooppa ei voi nojata menneisyyden menestykseen.

Hoyerin mielestä Eurooppa suhtautuu liian skeptisesti teknologian kehittämiseen.

– Edelleen käy niin kun puhutaan digitalisaatiosta, että joku viittaa IT-osastoon. Se on valtava virhekäsitys.

Hänen mukaansa Eurooppa on jäänyt liiaksi muistelemaan menneitä saavutuksia.

– Olemme olleet liian itsetyytyväisiä ja uskoneet että menneisyyden saavutukset kantavat tulevaisuuteen. Se on suuri virhe.

Suomi puhuu Afrikasta

EIP:n johto oli Helsingissä tapaamassa Suomen valtiojohtoa hallituksen avainministereistä tasavallan presidenttiin ennen pian alkavaa Suomen EU-puheenjohtajakautta.

– Uuden hallituksen linjaukset sopivat meidän omiimme, kun etusijalla ovat ilmasto, innovaatio ja kehitys. Olin iloisesti yllättänyt myös siitä, kuinka kaikki - pääministeri, ulkoministeri, presidentti ja pormestari - puhuivat Afrikasta.

Varsinkin neljän vuoden takaisin pakolaiskriisin aikaan Afrikan auttaminen nousi pankin ykkösprioriteetiksi.

– Lupasimme tuolloin lisätä rahoitusta siten, että vuoteen 2020 mennessä saamme liikkeelle yhteensä 15 miljardia euroa lisää Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän ongelmien helpottamiseen. Se on kaksi ja puoli -kertainen lisäys aiempaan.

Ekonomistin koulutuksen saanut Hoyer on johtanut Luxemburgissa sijaitsevaa investointipankkia yli seitsemän vuotta. Tuona aikana ilmastomuutoksen torjunta on saanut isomman jalansijan pankin rahoituksessa.

– Harva tietää, että Eurooppa on myös maailman suurin kehitysavun tarjoaja.

Harva taitaa myöskään tietää, että EIP on rahoittajana kaksi kertaa suurempi kuin Maailmanpankki, joka tunnetaan muutenkin paremmin.

Onko EIP:llä viestintäongelma?

– Kun tulin pankkiin, linja oli, että pankin ei pidä näkyä mediassa, Hoyer sanoo ja kertoo pyrkineensä avoimempaan viestintään.

– Meillä on enemmän asiakkaita, enemmän projekteja ja enemmän vaikuttavuutta kuin koskaan, hän sanoo.

Hoyerin mukaan projektien vaikuttavuutta mitataan muuan muassa sillä, kuinka moni saa puhdasta vettä, kuinka paljon päästöt ovat vähentäneet ja miten julkista liikennettä on kehitetty.

EIP:n mukaan ilmastonmuutoksen torjumisen täytyy olla pankin toiminnan keskiössä.

"Populistien noususta ei voi iloita"

Hoyer sanoo, että toukokuun europarlamenttivaalien tulos on hänelle shokki.

– Populistien noususta ei kukaan voi iloita.

Hänen mukaansa vaalitulos antaa silti mahdollisuuden muutokselle, sillä parlamentti nostaa varmasti ilmastoasiat keskiöön.

– Olen sanonut omalle väelleni, että nyt täytyy kiihdyttää pyrkimyksiä kohti ilmastotavoitteita ja että nyt on aika tulla esittämään uusia ajatuksia.

– Minulle ekonomistina on tärkeää, että ilmastotoimet muuttuvat liiketoiminnaksi ja siitä Suomi on erinomainen esimerkki.

Suomelle paljon rahoitusta pankilta

Suomi kerää suhteellisesti enemmän EIP-rahoitusta kuin moni muu maa.

– Kysyntä määrittää toimintaamme. Jos emme saa hyviä projektiehdotuksia, emme voi jakaa rahoitusta. Suomalaiset ovat tulleet hyvien ehdotusten kanssa, Hoyer sanoo ja myöntää, että Suomeen viime vuonna tullut 1,8 miljardia euron on 60 miljardin euron kokonaispotista "hyvä osuus".

EIP on viime aikoina myöntänyt rahoitusta muun muassa Oulun yliopistolliselle keskussairaalle, DNA:lle 4G- ja 5G- verkkoihin ja Nokialle 5G-verkon kehittämiseen.

"Olen suomalaisten ympäröimä"

Hoyeria huvittaa, että hänen Helsingissä tapaamistaan Suomen nykypäättäjistä niin monella on investointipankkitausta.

– Presidentti Niinistö on ollut varapääjohtaja ja hän puhuu edelleen ’meidän’ pankistamme.

Lisäksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on entinen EIP:n varapääjohtaja. Nykyinen varapääjohtaja ja johtokunnan jäsen taas on Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb.

– Pankkihan on melkein suomalainen, kun lisäksi pankin pääsihteeri Marjut Santoni on suomalainen. Olen suomalaisten ympäröimä.

Vaikka Euroopan tilanne vaikuttaa monella tapaa eurovaalien ja brexitin vuoksi synkältä, Hoyer sanoo olevansa optimisti.

– Onneksi populistien voitto jäi odotettua pienemmäksi useissa maissa, kuten omassani ja Suomessa.

Hoyer on varma, että Britanniassa käynnissä oleva EU-ero ei toistu muualla. Ihmiset näkevät, mitä brexitistä on seurannut, ja että britit maksavat siitä raskaasti.

– Britannialle brexitistä tulee valtava katastrofi jo pelkästään sisämarkkinoiden menetyksen vuoksi.