Taloustieteilijän kohuttu menestyskirja saa jatkoa.
Taloustieteen rokkitähdeksi kutsutun ranskalaisen professorin Thomas Pikettyn kirja Pääoma 2000-luvulla nähtiin alan merkittävämpänä teoksena vuosikymmeniin.
Keskustelua ja kritiikkiä herättänyt menestyskirja saa nyt jatkoa teoksella Pääoma ja ideologia, joka sisältää Pikettyn uusimmat näkemykset taloudesta.
Teoksessaan Piketty kuvaa nykyistä talousjärjestelmää hyperkapitalistiseksi ja ennustaa, että edessä on romahdus, jos talousjärjestelmää ei muuteta tasa-arvoisemmaksi.
Pikettyn mukaan ongelmana on tulo- ja varallisuuserojen aiheuttama eriarvoisuus. Hän esittää, että verotuksen tulisi olla oikeudenmukaisempaa ja sitä tulisi kiristää roimasti. Lisäksi jokaiselle kansalaiselle tulisi jakaa taloudellinen satsaus, jonka he saisivat käyttää haluamallaan tavalla.
Suomessakin on noussut esiin samantyyppinen ajatus, perustulo. Perustulo on yksinkertaistettuna sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan tuloihin katsomatta rahaa toimeentuloa varten.
Lue myös: Tulevaisuuden sosiaaliturva: 20 000 euroa jokaiselle, ja kun tili on tyhjä, alkavat velvollisuudet?
Etlan toimitusjohtaja ja tietokirjailija Aki Kangasharju kutsuu Pikettyä nykyajan Karl Marxiksi, joka haluaa omalla tavallaan vallankumousta. Kirjasta löytyy muun muassa kappale nimeltä "Irti kapitalismista ja yksityisomistuksesta".
Kangasharjun mielestä Pikettyn ideat ovat epärealistisia, varsinkin Suomen näkökulmasta. Hänen mielestään suomalaisten verotusta pitäisi päinvastoin vähentää.
– Maailmassa on maita, joissa tuloerot ovat liian isot, ja siellä tätä asiaa voitaisiin kyllä parantaa, Kangasharju sanoo.
Lue myös: Tuloerot nousivat 1990-luvun lopulla Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle
Oikeisto–vasemmisto-jako historiaa?
Kirjan mukaan myös perinteinen oikeistoon ja vasemmistoon pohjautuva ajattelutapa on menettänyt merkitystään monessa yhteiskunnassa. Sen tilalle on noussut identiteettipolitiikka.
Huomenta Suomessa vieraillut Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti kertoo identiteettipolitiikan perustuvan tunteeseen.
– Perinteisten intressien, kuten taloudellisen aseman tai koulutusaseman tilalle politiikan keskiöön ovat nousseet erityyppiset ideat ja tunteet yhteenkuuluvuudesta. Ei niinkään materiaaliset intressit, Jäntti sanoo.
Lue myös: Ivan Puopolon kolumni: Identiteetti ei kerro ihmisen elämästä mitään olennaista – siksi se on surkea politiikan lähtökohta
Piketty väittää, että koska talous- ja koulutuskysymyksiin perustuva kahtiajako on kadonnut monissa yhteiskunnissa, oikeisto ja vasemmisto ovat alkaneet poimia kannattajia hyvin erilaisista ryhmittymistä.
Etlan Aki Kangasharju on ranskalaisprofessorin kanssa eri mieltä siitä, että politiikan perinteinen kahtiajako olisi kadonnut. Hänen mukaansa jaottelun näkee varsinkin Suomessa selkeästi.
– Vasemmiston ja oikeiston ero on hyvin selkeä ja uudelleen korostunut. Kyllä tässä selkeästi haetaan erilaista yhteiskuntaa, Kangasharju toteaa.
– On olemassa vasemmisto, joka haluaa tulonjakoa ja suurta valtiota, sekä oikeisto, joka haluaa talouskasvua ja dynaamisuutta.
